25 Kurjia esimiehiä
Odottelua asemallaNyt toilaillaan Budapestin sotilasasemalla. Kunnon Švejk on taas mukana tuomassa kevennystä muuten aika synkkään odotukseen. Junan lähtö viivästyy ja miehistöä komennetaan vaunuista pois ja vaunuihin takaisin. Tavataan hulluja kenraaleita ja idioottimainen reservinupseeri, joka yrittää saada Švejkiä käpälälautaan. Vaikuttaa myös siltä, että yliluutnantti Lukas on jo resignoitunut lähettinsä olemassaoloon. Italian sodanjulistus Itävalta-Unkarille aiheuttaa niin upseeristossa kuin miehistössäkin monen moista pohdiskelua.Huolto ei pelaaKun taannoin jäi saamatta luvattu salamiannos, nyt jäädään paitsi 150 gramman emmental-juustoannosta. Huolto ei siis pelaa ollenkaan. Juuston sijasta kaikille jaetaan rasiallinen hammastikkuja ja maisemakortti. Tämän armeijan taistelukyky on varmasti nollassa, varsinkin kun joukossa huseeraavat mitä idioottimaisemmat upseerit aina kenraalikuntaa myöden. Lisäksi eri kansakuntien välinen ristiveto armeijassa häiritsee pahasti: emmental-annoksen jakamisesta ei ollut saapunut määräystä tšekkiläisten rykmenttien osalta, kuten koko ajan ärsyttävästi hymyilevä aseman komendantti selittää kapteeni Sagnerille.Švejk maksapasteijan ja sotapolitiikan parissaŠvejk yrittää ottaa niskoilleen syyn Lukasin maksapasteijan syömisestä, mutta kuvaa sen suhteen vallinnutta pilaantumisvaaraa niin elävästi, että Baloun alkaa työntää sormia kurkkuunsa vapautuakseen moisesta moskasta - ja paljastaa itsensä syylliseksi. Lukasin mieleen nousee hänen itsensäkin mielestä eriskummallinen ajatus, että Itävalta ei voita sotaa, koska sotamiehet syövät suuhunsa upseeriensa maksapasteijat. - Italian sodanjulistusta puidaan toimistoväen keskuudessa ja Švejk hakee Italian petollisuudelle analogisen esimerkin yksilötasolta: Prahassa sattui Tabor kadulla vähän samanlainen tapaus, kahden kauppiaan liittoutuessa petollisesti kolmatta vastaan. Balounia hermostuttaa uuden vihollisen tapauksessa vain se, että annoksia saatetaan taas pienentää. Švejk kaipaa uutta Radeckyä, jotta ei jouduta "sellaiseen liemeen. jota kutsutaan katastrofiksi". Tästäkin löytyy tyyppitapaus siviilielämästä: varas, joka juuttui pakomatkallaan lyhtykoppiin. Italialaisille pitäisi toimistovääpelin mielestä kostaa heidä n petollisuutensa, mutta Švejk todistaa talonmiestä ja virtsantutkijaa koskevan empiirisen esimerkin avulla, että kostosta joutuu aina joku syytön kärsimään.Kenraalin raato ja muita kummajaisiaUpseerivaunussa Italian sodanjulistusta analysoi hiukan kadetti Bieglerin poissaoloa korvaava reservin luutnantti Dub - siviilissä tšekinkielen opettaja. Kukaan aktiiviupseereista ei yhdy hänen taivasteluihinsa: he vain ajattelevat, että tuo lörppösuinen siviili saisi painua helvettiin. - Miehistö ajetaan välillä vaunuista desinfioinnin ajaksi ja samalla desinfioidaan leipäkasat ja riisisäkit. Miehet vaunuihin ja jälleen ulos, kun vanha kenraalinhöppänä, jota Švejk luonnehtii raadoksi, haluaa suorittaa tarkastuksen. Idioottimaisiin kysymyksiinsä saamiinsa vastauksiin kenraali vastaa aina: "Sepä hyvä, sepä hyvä." Tällaisia kenraaleja Itävallassa oli kuulemma joukoittain. Asemalla nähdään muitakin kummajaisia, muun muassa "Sankareiden vastaanottamisyhdistyksen" kaksi naista. He jakavat miehille parfymoituja makeisia ja arkkipiispan vertatihkuvia rukouksia sisältäviä painotuotteita. Toinen naisista menee taputtamaan erästä sotamiestä poskelle ja tämä ihmettelee, että kylläpä nuo huorat ovat täällä röyhkeitä, olisi edes jonkin näköinen.Luutnantti Dub Švejkin kimpussaLuutnantti Dub käy ahdistelemaan Švejkiä, mutta valitsee väärän uhrin. Dubilla on tapana yrittää saada miehet puhumaan sivu suunsa ja sitten rangaistuiksi. Hän saa houkutelluksi Švejkin sanomaan, että hän säälii julisteen venäläistä vankia, johon itävaltalainen sotilas on juuri upottanut pistimensä. Švejk säälii kuitenkin myös itävaltavaltalaista, joka saisi rangaistuksen vangin tappamisesta. Dub yrittää saada Švejkin myöntämään, että hän ei tunne Dubia, ainakaan hänen huonompaa minäänsä, joka kyllä saa Švejkin ulvomaan, mutta Švejk toistaa jääräpäisesti tuntevansa luutnantin. "Onko teillä veljiä", utelee luutnantti. "Kyllä minulla on yksi veli, herra luutnantti", vastaa Švejk. "Silloin veljennekin on varmaan samanlainen pässinpää kuin tekin. Mikä hän on ammatiltaan?" "Oppikoulun opettaja, herra luutnantti. Hänkin on palvellut armeijassa ja suorittanut upseerin tutkinnon." Siitä sai. Dub yrittää kurittaa muitakin sotamiehiä uhkaamalla saavansa heidät ulvomaan, mutta ainoa joka ulvoo, taitaa olla Dub itse. Kap teeni Sagner ei innostu "röyhkeästä käyttäytymisestä ja myrkyllisistä huomautuksista" syytetyn Švejkin vangitsemisesta, vaan saa Dubin lopulta peruuttamaan koko vaatimuksensa - kun Lukaskin todistaa, että Švejkin veli todella on opettaja ja reservin upseeri.KäymäläkenraaliLopuksi marssitetaan esiin vielä yksi idioottikenraali, jonka erikoisalaa tuntuvat olevan käymälät. Hän komentaisi miehet käymälään keskellä yötä - pitäähän ohjesääntöä noudattaa. Kenraali kiinnittää huomiota haukotteleviin sotilaisiin, ja yliluutnantti Lukasista tuntuu, että Švejk haukotteli tahallaan - se on helppo uskoa. Niinpä kenraalin huomio kohdistuu Švejkiin, ja hänen tehtäväkseen jää kertoa kenraalille, että ei ole mitään tarvetta mennä käymälään, kun ei ole moneen päivään mitään syötykään.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20060220 (20060220) o 
o AJK kotisivu o Shvejk