Pekka Pihlanto
08 Švejk panoksena korttipelissä

• Synkkä aihepiiri
• Pastori opintiellä
• Hamppuöljyä maalikaupasta ja kello kapakan ovesta
• Kiusallisen sitkeä velkoja
• Muuta käyttöä hamppuöljylle
• Kortti vie
• Palautetta
• Lähetä palautetta!

Synkkä aihepiiri

Lukujakson aihepiiri on synkkä, sillä se käsittelee viimeistä voitelua maailmansodan melskeissä. Sankareillamme on kuitenkin selviytymisstrategiansa. Sotilaspastori Katz kovettaa luontonsa viinan voimalla, ja Švejk suhtautuu asioihin jo tutuksi tulleella kyynisellä tyyneydellä, sanoisin tunteettomuudella. Parivaljakon voitelukeikka kuitenkin peruuntuu, sillä kohteet, kaksi haavoittunutta, kuolevat ennen kuin voitelijat saapuvat paikalle. Olisiko kirjailija halunnut säästää lukijat makaaberilta kohtaukselta, jossa nämä kännikalat ja tohelot olisivat antaneet kuoleville haavoittuneille viimeisen voitelun hamppuöljyllä? Tarpeeksi iljettävä on kertomus tällaisenaankin sen jälleen alleviivatessa pastorin omaksumaa "leipäpapin" asennetta ja Švejkin täydellistä välinpitämättömyyttä muista ihmisistä. Mutta mennäänpä yksityiskohtiin.

Pastori opintiellä

Pastori manailee saatuaan komennuksen viimeistä voitelua suorittamaan. Miksei siihen määrätty uskovaista pastoria, joka kävi Katzia käännyttämässä, hän kyselee. Pastori on jo unohtanut, miten viimeinen voitelu annetaan, mutta Švejk neuvoo, että on hankittava katekismus. Pastori saa suurta huvia viimeisen voitelun määritelmästä: "Nimitys viimeinen voitelu johtuu siitä, että tämä on tavallisesti viimeinen niistä pyhistä voiteluista, joita kirkko antaa ihmiselle." Ongelmaksi nousee seuraavaksi piispan vihkimän öljyn löytäminen. Pastori on oppilaan asemassa kun hän kyselee Švejkiltä, miksi öljyllä on voideltava potilaan aistielimet. Švejkiltä löytyvät uskottavat selitykset kuin apteekin hyllyltä.

Hamppuöljyä maalikaupasta ja kello kapakan ovesta

Usean turhan tiedustelun jälkeen Švejk löytää maalikaupasta sopivaksi katsottavan tuotteen: numero kolmosen hamppuöljyn, parasta laatua, jota hän ostaa puoli litraa. Pastori kelpuuttaa tuotteen, vaikka se ei ole piispaa koskaan tavannutkaan. No, kyynisesti voisi kai sanoa, että usko on tärkein. Švejkin aloitteesta hankitaan myös pieni kello, jota kilistetään, jotta ihmiset ymmärtäisivät ottaa lakin päästään heidän mennessä ohi hamppuöljyineen, selittää Švejk. Hän kertoo opettavaisen tarinan papista, joka pieksi sokean miehen, koska tämä ei ottanut hattua päästään mainitussa tilaisuudessa. Oikeus kiinnitti ratkaisevaa huomiota siihen, että koska mies ei ollut kuuromykkä, vaan ainoastaan sokea, hän oli kuullut kellon äänen, ja niin mies vangittiin pahennuksen herättämisestä. Švejk löytää sopivan kellon Risti-nimisen kapakan ovesta.

Kiusallisen sitkeä velkoja

Pastorin ollessa ulkona Švejk joutuu käsittelemään kiusallisen sitkeää velkojaa. Tällä on saatavia monelta muultakin upseerilta, ja jotkut ovat menneet kaatumaan rintamalla aiheuttaen siten miehelle luottotappion. Švejk heittää lopulta tämän lattialle syljeskelevän velkojan ulos. Kotiin palaava sotilaspastori suhtautuu aluksi ymmärtäväisesti velkojaan, joka toivoo saavansa maksun. "On hetkiä ihmiselämässä, jolloin ei ole muuta keinoa kuin toivoa. Miten kaunis onkaan tuo pieni sana", huokaa tähän pastori. Velkojan kiihdyttyä pastori määrää Švejkin heittämään tämän ulos, minkä hän tekeekin nopeasti, kovakouraisesti ja tunnollisesti. Velkoja palaa takaisin ja Švejk sulkee hänet aluksi kylpyhuoneeseen. Mies saa kuitenkin tulla seuraamaan pastorin ja Švejkin ateriointia. "Niin, miksemme herkuttelisi, kun on ihmisiä, jotka lainaavat meille rahaa", sanoo pastori vetäen hummeria, lohta ja kinkkumunakasta naamaansa. Lopulta Švejk saa käskyn heittää miehen taas ulos, "Kaikkia hyviä asioita on kolme", sanoo Švejk ja uud istaa toimenpiteensä reippaasti ja tyylikkäästi sotilaspastorin rummuttaessa surumarssia ikkunaruutuun. Pastori uhraa illan mietiskelylle huomiseen voiteluun keskittyessään. Vielä keskiyöllä kuuluu hänen asunnostaan: "Kun lähtökäsky soi, niin tytöt vaikeroi…" ja kunnon sotamies Švejk yhtyy lauluun.

Muuta käyttöä hamppuöljylle

Kuten sanottu, voideltavat ovat ehtineet kuolla. "Meillä oli niin paljon vaivaa kaikesta, ja nyt he ovat pilanneet koko jutun", Švejk harmittelee. Pastorin periessä saataviaan voitelusta Švejk odottelee vartiotuvassa. Joku oppinut sotamies arvelee sotien johtuvan auringonpilkuista. Švejk vahvistaa asian: eräänä päivänä kun tuollainen pilkku ilmestyi, hän joutui putkaan. Sen jälkeen hän ei uskaltautunut ulos ennen kuin oli tarkistanut lehdestä, ettei uusia pilkkuja vain ollut ilmestynyt. - Hamppuöljy ei kuitenkaan jää käyttämättä. Švejk saa käskyn voidella sillä pastorin saappaat, ja omansa. Švejk aikoo voidella myös lukon, joka narisee niin kauheasti pastorin palatessa yöllä kotiin. Švejk osaa todella asettua samalle aaltopituudelle pastorin kanssa ja vielä panna paremmaksikin, minkä pastori tuntuu hyväksyvän.

Kortti vie

Kaikki loppuu aikanaan. Švejkille tulee isännän vaihto, sillä pastori häviää hänet korttipelissä luutnantti Lukasille. Pastori lainaa Švejkiltä rahaa maksaakseen pelivelkansa ja säilyttääkseen palvelijansa, mutta pelaa ja häviää nämäkin rahat. Pastori häpeää heikkouttaan, mutta Švejk kertoo lohdutukseksi tarinan siitä, miten korttivoitto ei tuonut eräälle tutulle miehelle onnea. Viime töikseen Švejk opettaa seuraajansa, lihavan tykkimiehen, tekemään kunnon totin, ja juottaa samalla oppilaansa sikahumalaan. Ei tule seuraaja pärjäämään työssään, vaikka Švejk muuta väittää.

Palautetta 

Lähetä palautetta!