Pirkko Koskela
24 Ojasta allikkoon

Hashek: Kunnon sotamies Shvejk

Huonosti käy kadetti Bieglerin tässä lukujaksossa. Sarjakuvasankari Tinttiä muistuttavasta nuhteettomasta nuorukaisesta hänen tiensä käy erilaisten nöyryytysten, ripulin, umpihumalan, painajaisunien ja tahallisten sekä tahattomien väärinkäsitysten kautta kolerabasillien kantajaksi. Ruusuiset visiot vaihtuvat varsin synkkiin tulevaisuudenennusteisiin. Švejk loistaa poissaolollaan: häntä ei enää tarvita onnettomien sattumusten generaattoriksi, asiat rullaavat jo omalla painollaan kiihtyvällä vauhdilla.

 

Joka kuuseen kurkottaa...

Kapteeni Sagner maksattaa edelleenkin vanhoja kalavelkoja saattaessaan naurunalaisiksi kadetti Bieglerin viattomat strategiset analyysit kaksoismonarkian huomiotaherättävän harvoista maineikkaista voitoista kautta vuosisatojen. Hašek taas pilkkaa samalla intensiteetillä itse sotalaitosta, liekö pohjalla samanlainen katkeruus. Kuolematon mestariteos päätyy itkua tuhertavan kadetin vessapaperiksi mahataudin ensi oireiden tehdessä tuloaan. Biegler hakee perinteiseen tapaan lohtua pullon pohjalta, mutta sotakonjakki saattelee hänet yhä syvemmälle liemeen.

 

Junaunia matkalla Budapestiin

Nukkuva kadetti Biegler uneksii huikean nousujohteisesta sotilasurasta, joka kuitenkin saattaa hänet toistuvasti yhä epätoivoisempiin tilanteisiin. Elämässä ja kuolemassa ollaan kaukana kuvalehtien (tai Suomen taiteen kultakauden?) romantisoiduista kuvista. Taivaassakin pätee sama hierarkia kuin maan päällä, sielläkin äkseerataan ja haukutaan tsekkiläisiä alokasenkeleitä auf Deutsch. Isäjumala osoittautuu kamalaksi kapteeni Sagneriksi, joka heitättää kadettipoloisen likakaivoon. Hirveä lemu tunkeutuu Bieglerin uneen hänen omista pöksyistään.

Toisessa unessa urakehitys jatkuu ja yliluutnantti Lukáš saa heittää henkensä nöyryytettynä. Biegler putoaa unessa ratsun selästä, todellisuudessa vaununpenkiltä. Kaverit kutsuvat sotatohtorin: nyt ovat äijän asiat hullusti.

 

Selviytyjätohtori Welfer

Ikuinen opiskelijakin on sota-aikana pakotettu valmistumaan pikatutkinnolla. Hyvästi mukava elämä stipendirahojen turvin, hyvästi krouvit ja runous! Vanhat synnit painavat sen verran, että niillä pystytään kiristämään, joten neuvokkuus vaatii uudenlaisia otteita. Ei olisi pitänyt hakata ainakaan upseereita, eikä asettua sairaalassa venyskelevien sotilaiden puolelle. Nyt on sotatohtori matkalla rintamalle vasten tahtoaankin. Upseeristo ylenkatsoo häntä, mutta sinnikäs selviytyjä voittaa maaperää kiistattomalla asiantuntemuksellaan ja diplomaattisilla taidoillaan. "On ehdottomasti parempi, että kadetti on punatautinen kuin paskahousu". Kadetti Biegler kuskataan siis yleisen edun nimissä kulkutautien sotilassairaalaan.

 

Lieviä väärinkäsityksiä

Tilanahtauden vuoksi tämä valepunatautinen sijoitetaan koleraparakkiin, ja eipä aikaakaan kun peitteettä kylvyn jälkeen paleleva on virhepäätelmien ja kieliongelmien vuoksi diagnosoitu kolerapotilaaksi, vieläpä haudan partaalla hoippuvaksi sellaiseksi. Eipä taida Hašekin käsitys lääkäreistäkään olla kovin korkea. Rutiinilla ja välinpitämättömästi nämäkin hoitelevat hommiaan osoittamatta sen paremmin älyä kuin inhimillistä myötätuntoakaan. Ainoa hiukan positiivisempi tyyppi on vanha lääkintämies Steiermarkista, hänkin omilla edellytyksillään. Hän sentään ymmärtää saksaa, ja paleleva kadetti Biegler saa lopulta täkkinsä.

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pirkko Koskela ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20060221 (20060221) o  SP-osoite o AJK kotisivu o Shvejk