18 Hyvää päivää, kaunis rouva!
Naisiinmenevä miesYliluutnantti Lukáš pitää naisista eikä suotta haaskaa aikaa. Tässäkin väliaikaisessa asemapaikassa hän oitis hankkiutuu sinne, missä naisia on: teatteriin. Lavalla auliisti esiteltyjä suloja enemmän häntä kiinnostaa vaikeammin pyydettävä riista, kaunis ja hyveellinen rautakauppiaanrouva Kákonyi. Don Juanin ottein yliluutnantti valitsee arsenaalistaan sopivat aseet ja väsää konjakin voimalla niin lennokkaan kirjeen, että herkistyy itsekin kyyneliin omasta kaunopuheisuudestaan ja nukahtaa epistolansa ääreen. Tämä on taidetta! Aamulla sitten Švejk lähetetään pulleana Amorina matkaan isännän kääntäessä kylkeään: ei aina jaksa töihin lähteä. Lukijan selkäpiitä karmii: jäljet pelottavat!
Pioneeri Vodicka, vanha juonittelijaPaha kyllä tielle osuu vanha tuttu, pioneeri Vodicka, ja eipä aikaakaan kun ollaan taas kapakassa viinilasi nenän alla. Vasta puolenpäivän jälkeen matka jatkuu vahvassa laitamyötäisessä kohti Sopronyi utczaa. Kaveri lähtee vahvistukseksi, muu ei tietysti tule kysymykseenkään. Käy harvinaisen selväksi, että pioneeri Vodicka ei luota unkarilaisiin, mikä tietää pahaa, sillä kauniin rouvan mies on madjaari. Švejk yrittää toppuutella, mutta pioneeri ei ota ehdotusta rappukäytävässä odottelusta kuuleviin korviinsakaan: hän janoaa kunnon tappelua vanhojen hyvien aikojen malliin. Öykkäri mikä öykkäri, hän kehuu mottaavansa naistakin, jos niikseen tulee.
Katastrofi ja täpärä pelastusOllaan Kákonyitten ovella. Palvelijatar avaa, puhuu unkaria, Vodicka tšekkiä, Švejk yllättävän notkeaa saksaa. Hän se osaa sopeutua tilanteeseen kuin tilanteeseen, vaan sitten tulee todellinen tenkkapoo. Kirjeen lukeekin raivostunut aviomies, joka rynnistää paikalle ruokaliina kaulassa. Herra raivoaa, pioneeri uhittelee, lojaali Švejk yrittää väittää kirjoittaneensa kirjeen itse. Herra lentää alas portaita, rouva itkeä vollottaa sohvalla, Švejk palauttaa ruokaliinan äärimmäisen tyylikkäästi. Kadulla on täysi sisällissota käynnissä, mutta virkavalta rauhoittaa tilanteen. Kohtaus on kuin puskafarssista, henkilökuvat kuitenkin varsin eläviä. Näinhän ihmiset käyttäytyvät elämän kriisitilanteissa, kukin luonteensa mukaisesti.
Julkinen häpeä on väliaikainenŠvejk päätyy taas vaihteeksi telkien taakse, yliluutnantti rykmentin komentajan puhutteluun. Eversti Schröder panee Lukáš-paran lukemaan ääneen eri aviisien seikkaperäisiä kuvauksia tapahtuneesta. Lehdistö käyttää tämän sinänsä vähäpätöisen tapahtuman aineksia sumeilematta omien poliittisten tarkoitusperiensä ajamiseen. Lukášin onneksi eversti on kuitenkin tšekkiläismielinen, ja on jo toimittanut kaikille lehdille oikaisun "näihin mitättömiin uutisiin". Siinä sivussa saamme kuulla, että myös Švejk on pannut parastaan: pysynyt väitteessään, syönyt todistusaineiston ja unohtanut yön aikana kirjoitustaitonsakin. Lukujakso päättyy leppoisissa me miehet -tunnelmissa ainakin everstin osalta, yliluutnantti pitää vielä matalaa profiilia.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20060110 (20060110)
o 
o AJK kotisivu
o Shvejk