|
Hašek rinnastaa alkulauseessa taitavasti rintaman karmivat kauhunhetket ja näiden selustan hamesankarien pikkuiset huolet. Yliluutnantti Lukáš kuvattiin edellisessä jaksossa ankarana, mutta sentään suhteellisen reiluna ja inhimillisenä tyyppinä. Nyt lukija joutuu arvioimaan hänet uudelleen.
Eroon ei-toivotusta vieraasta
Švejkin neuvosta Lukáš lähettää Katy-rouvan aviomiehelle sähkeen, jotta tämä hakisi omansa pois. Kohta tuo sivistynyt humalakauppias saapuukin, ja asiat hoidellaan herrasmiesten kesken hyvinkin luonnikkaasti. Sotatilannetta ja kaupallisia näkymiä käsitellään seikkaperäisesti, mutta siinä sivussa käy ilmi, että rouvalla on ollut taipumusta karkailuun ennenkin. Loukkaantunut Katy-rouva tuntee itseään taas kerran kohdeltavan kuin tavaraa, ja lähtee vastaan panematta miehensä matkaan jättäen "herra yliluutnantille" vain pisteliään kirjeen ja 400 kruunua korvaukseksi ylöspidosta. Rakas Heinrich ei osoittautunutkaan unelmien sankariksi, miehet pitävät yhtä. Kaiken huipuksi rahat vielä palautetaan herra humalakauppiaalle muka sivistyneesti Švejkin nimissä: aikamoinen herja! Yliluutnantti viheltelee iloisena, vaikka Švejk vähän vääntelehtiikin. Taas ollaan vapaita miehiä!
Koira kepulikonstilla
Švejk hankkii lupauksensa mukaisesti yliluutnantille karkeakarvaisen snautserin, sukutaulut ja kaikki. Helpostihan se käy, kun tuttavapiiriin kuuluu jo entuudestaan kokenut varastettujen koirien välittäjä. Olutkapakassa hiotaan suunnitelma, joka toteutetaan ammattimaisesti. Sotilaspukuinen Švejk hankkiutuu everstin koiraa ulkoiluttavan piian suosioon, ja saa urkituksi tietoonsa Foxin lempiherkun. Blahník hoitaa itse operaation ystävänpalveluksena, eikä Švejkillä ole mitään vaikeuksia mieltään osoittavan koiran käsittelyssä. Entisenä koirakauppiaana hän hallitsee konstit, eikä Foxin auta kuin hyväksyä tosiasiat. Koira saa uudeksi nimekseen Max, ja herra yliluutnantti on niin mielissään, että lupaa Švejkille vaivanpalkaksi 50 kruunua. Herra eversti sen sijaan raivoaa kotonaan menetystään siinä määrin, että katastrofi häämöttää jo seuraavassa luvussa. Švejk toteaa vain filosofisesti, että kun asiaa tarpeeksi miettii, myös jokainen sotilas on varastettu kotoaan. Vai Hašekin äänikö siellä taas kuuluu?
|