|
Jakso alkaa katsauksella passarien eli sotilaspalvelijoiden mainekkaaseen historiaan. Mitäpä olisi ollut Don Quijote ilman Sancho Panzaa. Mutta ajat ovat muuttuneet. Palvelijat eivät enää ole mallikelpoisia ihmisiä vaan lipeviä orjia, jotka ajavat ensimmäiseksi omia etujaan ja saavat mitaleja toisarvoisista ansioista. Tästä syystä he eivät tietenkään ole miehistön suosiossa. Ahneuksissaan he menettävät suhteellisuuden tajunsa, kuten sekin vangiksi joutunut passari, joka raahasi matkalaukkuja, peittoja ja tyynyjä aina Tashkentiin asti ja kuoli siellä tavarapaljoutensa keskellä pilkkukuumeeseen. Vaan eivätpä ole isännätkään sen parempia.
Lukas on toista maata
kuin kenttäpastori Katz ainakin ensi vaikutelmalta. Hänhän vaikuttaa lähes reilulta upseerilta, joskin pikkumaiselta nappitarkastuksineen. Hän on tsekki ja jäänyt ilman ansaitsemiaan ylennyksiä, ostaapa hän joskus miehilleen oluttynnyrin omista rahoistaan. Ylipäänsä hän tuntuu suhtautuvan tehtäväänsä aivan toisella vakavuudella kuin kenttäpastori. Eläinrakaskin yliluutnantti Lukas on. Mutta, mutta heikkouksiakin hänellä toki on. Korttipeliharrastus oli jo tiedossa ja passarien kaltoin kohtelusta hän on kuulu. Passarit puolestaan kostavat eläimellisen kohtelunsa yliluutnantin rakkaille eläimille.
Shvejk on uudessakin paikassa kuin kotonaan. Hän kiertää heti ensimmäisessä keskustelussa isäntänsä pikkusormensa ympärille. Shvejkiltä tulee jälleen kerran puhetta kuin aamu-utua. Koirakaupan konsteja selvitellessään Shvejk tulee paljastaneeksi taustoja puhetulvilleen. "Mutta tärkeintä on, …, tämä: ihmisille on puhuttava, puhuttava ostaja pyörryksiin." Vaikkei nyt olekaan koirakaupoista kyse, Shvejk puhuu Lukasinkin pyörryksiin, eikä uudelle isäntä voi muuta kuin hiukan epäillen luokitella Shvejkin siksi hyväntahtoiseksi hölmöksi, jota hän esittää.
Nuori nainen
Lukasin suurin heikkous taitaa kuitenkin olla naiset. Naisia riittää niin, että Lukasilla on jo vaikeuksia järjestellä tapaamisensa heidän kaikkien kanssa. Järjestelyt sotkee täysin Katy, mieheltään karannut kaunis nuori nainen, joka asettuu yliluutnantin luo asumaan. Shvejk saa isännältään käskyn pitää määräyksinä kaikkia rouvan toiveita, vieläpä tehtävä kaikki mitä Shvejk rouvan silmistä lukee. Rouva osaa vaatia, mutta ei Shvejk jää palveluinnossaan yhtään huonommaksi.
|