| Kenttäkeittiö ja gulassi hallitsevat jakson alun kerrontaa.
Tietysti myös Švejk kertoo oman tarinansa, josta en tullut hullua
hurskaammaksi. Se toki kävi selväksi, ettei hammasteknikolle
kannata ryppyillä, tarinankerronnan lainalaisuuksien mukaan hammasta
alkaa särkeä varsin pian.
Lukáš alkaa osoittaa selvästi väsymystä, hän
ei enää hermostu Švejkille, vaikka ei saakaan konjakkia. Švejk
pelastaa Lukášin juodessaan konjakin, ja sotahistorioitsija Marek
voisi saada hyvän jutun kronikkaansa, mutta hänpä ei aiokaan
kirjoittaa armeijaa moittivia tarinoita, vaan suunnittelee pataljoonan
sotasaavutukset etukäteen.
Marek suunnittelee historiansa todella tarkasti: hän huolehtii,
että saa nimilistan, jotta voi ottaa hengiltä oikeita sotilaita.
Hän suunnittelee operaatiot ja jopa pääesikunnan päiväkäskyt.
Lisäksi hän kertoo pienimuotoisesta keisarillisesta juhlasta,
joka miesten kunniaksi sitten järjestetään. Hovineidot mainitaan
samanlaisiksi kuin bordellin naiset. Kun samassa junanvaunussa Marekin
kanssa ovat Švejk ja salatieteitä harrastava filosofi-kokki, juttelu
tulevaisuudensuunnittelusta ja varsinkin sisiliskomaisesti kasvavista sotilaista
olisi voinut kehkeytyä vaikka kuinka huimaksi, mutta Švejkpä
makaa humalassaan. Muutkin tietävät, että jos Švejk olisi
hereillä, hänellä olisi juttua aiheesta.
Luutnantti Dub yrittää jatkuvasti kouluttaa miehiä, mutta
tuloksissa on toivomisen varaa. Švejk on tietysti hänen silmätikkunaan,
mutta vieläkään ei Dub saa häntä kiinni, kiitos
miehille jaetun rommin. Dub yrittää ja yrittää, mutta
ei saa sympatiaa edes upseeritovereiltaan.
|
o AJK kotisivu o Shvejk