Itselläni on lukukirjanani Kansankulttuuri Oy:n kustantama pokkariversio
vuodelta 1979 ja taitaa olla eri käännös kuin virallinen
lukupiirin käännös. Jossain aikaisemmissa jaksoissa olen
asian myös huomannut esim. jonkun luvun otsikossa. Tässä
lukujaksossa Askon antama vinkki (jotka ovat muuten olleet kullanarvoisia
kun itsellä on eri kirja ja sivumäärät eivät täsmää
lainkaan) alkulause "Vihkossa oli otsikko" oli käännetty "Vihkon
kannessa oli päällekirjoitus". Ero ei ole kovin iso, mutta sen
verran se poikkeaa, että tekeekin mieli kysyä, ketkä ovat
teidän muiden kirjojen kääntäjät? Minulla kääntäjinä
on mainittu Marja Helin ja Tuure Lehén.
Svejk -
kirjan sankari ja kantava voima piilossa
Biegler nousee tämän jakson sankariksi. Muutamia sivuja aikaisemmin
salakirjoituspätkässä Biegler joutui jo naurunalaiseksi.
Lopulta havaittiin, että "Kaikille selvisi nyt täydellisesti
ettei Biegler, kun kaikki kävi ympäri, ollutkaan ihan hullu."
Bieglerin teoreettisuus ärsytti tai sitten huvitti muita. Tässä
lukujaksossa Biegler joutui taas pilkan kohteeksi kirjallisten tuotostensa
vuoksi.Tai oikeammin pilkan kohteeksi joutumisen aiheutti ennen kaikkea
titteli "keisarillis-kuninkaallinen upseeri Adolf Biegler". Taas kerran
huomataan, että haaveita ei ehkä ole hyvä kirjoittaa näkyviin
ellei sitten halua niitä muiden tietoon. Pilkka oli julmaa ja ei ole
ihme, että Biegler poistui paikalta heti kuin vain voi - kasvot aivan
punaisina. Svejk ei tässä vaiheessa saapunut paikalle eikä
omalla olemuksellaan tuonut mitään pelastusta kenellekään.
Biegler käytti ikivanhaa ja hyväksi havaittua konstia pilkan
unohtamiseen: Kunnon känni oli varmaan paras lääke tässä
vaiheessa.
Uni ajatusten
selvittäjänä - vaikka painajaisena
Hasek kuvaa unen, jonka Biegler näkee sammuttuaan. Mielestäni
tässä kuvauksessa näkyy oikeastaan kaikki elementit, jotka
karmivassa painajaisessa voi olla. Unessa on todellisia ihmisiä, mutta
tapahtumat eivät. Tapahtumat kuitenkin käsittelevät aihepiiriä,
josta Biegleriä oli pilkattu elioikeastaan katsoisin, että Biegleriä
pilkattiin turhamaisuudesta ja/tai kunnianhimosta. Unessa siis käytiin
läpi häpeän tunnetta ja toisaalta Biegler ikään
kuin kävi keskustelua itsensä kanssa siitä, että miten
tilanteesta parhaiten selviäisi. Ensimmäinen uni ilmeisesti aiheutti
sen, että Biegler laski housuihinsa - tätä vieressä
olevat, oikeasti korttia pelaavat kaverit, pohtivat ja toinen totesikin,
että antaa hänen olla: tuohan voi sattua kenelle hyvänsä.
Sen verran kuitenkin tämä oikeasti tapahtunut vahinko aiheutti
muutosta unen juoneen, että unessakin Biegler sairastui.
Vaikka tässä olenkin koettanut ajatella unien merkitystä
ja lukujakson tapahtumia, minun on sanottava, että tähän
lukujaksoon sattui kyllä vaikeimmin seurattava jakso, mitä kirjassa
on ollut. En sitten tiedä oliko kyse Hasekin kirjoitustyylin herpaantumisesta
vai omasta väsymyksestä, mutta jotenkin tämä jakso
oli vaikea. Liekö syynä, että rakasta sankariani Svejkiä
ei paljoakaan näkynyt eikä kuulunut.
|
Palautetta
Pekka Pihlanto: Käännöksissä
eroja
| Pekka: |
Minulla on sama käännös kuin Astalla. Muiden tekstejä
ja lukujaksojen alku- sekä loppukohtia lukusuunnitelmasta katsoessani
huomaan, että eroja käännöksissä on aika paljonkin.
Joskus on jopa vaikea löytää lukujaksojen rajoja, kun kääntäjät
ovat käyttäneet aivan eri sanoja.
No, toimeen on sentään tultu. |
Asko Korpela: Eero Balk
| Asko: |
Lukujärjestys on tehty Eero Balkin muutaman vuoden takaisen käännöksen
mukaan. Eero Balk on saanut tunnustusta käännöksistään
slaavilaisista kielistä. Missä mahdoinkaan aivan äskettäin
törmätä hänen käännökseensä venäjästä:
ettei olisi ollut Dostojevskia?
Tosi kivasti kirjoittelet unesta ajatusten selvittäjänä.
Kiitos siitä. Itse olen viime aikoina nähnyt aika paljon unia.
Aika usein olen unessa jossakin korkealla ja liikun erittäin varovasti
välttääkseni putoamisen. En kuitenkaan oikeastaan pelkää.
En ole keksinyt selitystä näille korkean paikan unille enkä
myöskään ymmärrä mitä voisivat tarkoittaa
matkusteluun liittyvät unet, joita myös usein näen. Niissä
olen jossakin vieraassa paikassa kaukana sieltä, missä pitäisi
olla että ennättäisin Suomeen lähtevään koneeseen.
Niihinkään ei kuitenkaan liity pelkoa. Mutta silti painajaisina
lähnnä pidän. |
Asta Manner: Unet ovat
todella outo juttu.
| Asta: |
Kiitos kommentista sekä käännöksestä että
unesta. Unet ovat todella outo juttu. Olen usein ihmetellyt miksi ihmiset
puhuvat ajoittain niin paljon unista. Itse en ole pystynyt keskusteluun
yhtymään, kun harvoin näen (tai en siis muista niitä).
Tuon painajaisen tunnen kuitenkin, kun joka kevät työt vievät
yliotteen. On opetushommat, kirjanpitoharrastukseni ovat tilinpäätösvaiheessa
ja sitten vielä tilintarkastustyöt (pienet yritykset ja niitä
on vähän). Tähän aikaan vuodesta näen aina
samantapaisen unen. Eli haen jostain luolasta yhdistyksen kadonneita mappeja
ja olin jo unohtanut että mikä yhdistys se oli ja onko se edes
minun työni hakea ja tarkastaa ne mapit. Tästä kun olen
puhunut niin monet sanovat, että monta kertaa painajaiset ovat juuri
tuollaisia eli ei oikeastaan mitään pahaa tapahdu, mutta tunne
on inhottava. Sinun kuvauksesi on juuri oikeastaan samanlainen: ei niinkään
pelkoa, mutta ehkä osittain epätoivoa?? |
|