Teistä huomaa heti, että olette ensi kertaa putkassaMikä lienee painavin ajatus sen takana, että kuolemantuomion saanut vielä lopuksi joutuu/pääsee hengen miehen puhutteluun? Sitooko sotakoneisto siten asiansa Jumalan huomaan ja varjelukseen? Vai osoittaako kirkko sillä tavoin, että se on miekan kantajan puolella? Vai onko se kohti varmaa kuolemaa menevän pahantekijän lohduttaja ja Jumalan anteeksiannon välittäjä, kun ei enää tässä vaiheessa varsinaisesti lyö lyötyä vaan lohduttaa? Vai toimiiko se näin vain välttämättömyyden pakosta sotakoneiston juoksupoikana? Oli kuinka hyvänsä tässä luvussa kirkko ja Shvejk kohtaavat silmästä silmään eikä Shvjekin silmä värähdä vähääkään. Hän ei jää toiseksi eikä pienemmäksi. Toisin käy kenttäpastorille ja hänen mukanaan koko hengelliselle esivallalle. Siinä ja siinä on, ettei menetä pastori järjen valoa ja tule hulluksi.Shvejk esittää asiansa oikean laidan kenttäpastorillekin,
vaikka tuntuu, että mitäpä pastori asialle enää
voisi. Heti kättelyssä saa täydellisen yliotteen pastorista
ja pastorilta menevät pasmat täydellisesti sekaisin. Shvejk kertoo
loputtomia opettavaisia tarinoitaan. Mukaan mahtuu varsin raadollisia episodeja
hengellisestä säädystäkin: papeista, naisista, tupakasta,
luteista ja viinasta... Ja muutaman minuutin kuluttua kenttäpastori
ilmoitettiin kenraali Finkille… 'Tällä veljenmaljalla sai kenttäpastorin
pauloihinsa paholainen, joka levitti syliään häntä
kohti kaikista pöydän pulloista ja hilpeiden daamien katseista
ja hymyistä… Hän heräsi aamulla hikisenä kuin hiiri…
Shvejk takaisin omaan komppaniaansaYksi hullu majuri koituu Shvejkin pelastukseksi. Hän se alun perin vaati, että täytyy 91. rykmentin 11. täydennyskomppaniasta tarkistaa Shvejkin kertomuksen todenperäisyys. Ja niinhän siinä käy, että totta mikä totta. Osoittautuu, että Shvejkiä on kuulusteltu virheellisin sanakääntein: "Tunnustatteko, että olette pukeutunut vihollisen asepukuun vapaaehtoisesti ja ilman mitään painostusta" Tottahan Shvejk sen on tunnustanut, kun niin on kerran tapahtunut. Mutta sitä ei tunnustanut, että olisi hänen majesteettinsa keisarin pettänyt, ei missään nimessä. Kaikkensa on keisarin puolesta likoon pannut. 'Hirttäkööt riiviön omassa prikaatissaan!' Ja niin lähtee Shvejk neljän vartijan saattamana matkalle omaan yksikköönsä. Saa pitkästä aikaa ruokaakin. Niin on kuitenkin arkaluonteisesta asiasta kysymys, ettei vangin uskalleta edes pissalla antaa käydä. Tämän kiellon Shvejk vaatii kirjallisena. Ja taas saa Shvejk yliotteen, tällä kerta tärkeäksi heittäytyvästä 'korpraalin jullikasta'. Juttuihin ei kuitenkaan Shvejkin kanssa suostu, joten saa kuunnella korvat punaisina Shvejkin opettavaisia tarinoita. Vielä kerrotaan tarinaa vanhasta tuttavasta luutnantti Dubista, joka yhä jaksaa vakuuttaa, että 'vielä opit tuntemaan minut' sekä everstistä ja hänen kihdistään ja mätää löyhkäävästä isosta varpaastaan. Lopuksi Shvejk saa upo uuden itävaltalaisen asepuvun tähän saakka kantamansa venäläisen tilalle.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20060417 (20060417) o
o AJK kotisivu o Shvejk