Asko Korpela
17 Korpraali ja pater

Hashek: Kunnon sotamies Shvejk

Mitä jos tulee tarkastus
Herännyt ylikenttäpastori
Törmäys yliluutnantti Lukáshiin
Palautetta
Lähetä palautetta!

Jumalaton hupimeno jatkuu junan vankivaunussa. Einsteinistä kerrotaan, ettei hän millään selviytynyt laskutoimituksista lähikaupan kassalla, mutta lähellä asuva pikkutyttö auttoi. Einstein opetti tytölle vastapalvelukseksi jotakin - mitä mahtoikaan olla - sellaista missä tällä oli vaikeuksia koulussa. Tässä tapaamme nyt tällaisen Einsteinin, tohtori Mrázin, sotilaskuljetuksen päällikön, siviilissä matematiikan professorin, joka myöskään ei saa tilejään menemään tasan, kun on todettava vahvuus matkan alussa ja matkan lopussa. Muistuu mieleen omat liiketaloustieteen, tarkemmin sanoen kirjanpidon opinnot. Mahdoinko kertaakaan saada tilejäni tasan. Tuntuu kokeilematta melkein mahdottomalta, ettei niitä saisi tasan, kun kerran aina kahdelle tilille viedään, toiselle debet ja toiselle kredit. Ei muuta kuin debet yhteen ja kredit yhteen, pakko mennä tasan. Ei vain mennyt. Mitenkä mahdetaan nämä nykyään opiskella? Kokonaan tietokoneella? Muuttaneeko asiaa? Olen opiskeluaikojen jälkeen laatinut pari, tosin ehkä opiske luaikoihin verrattuna yksinkertaisempaa tilinpitosysteemiä tietokoneelle. Kummassakaan tapauksessa ei ollut mitään vaikeuksia saada tilit tasan.

Laskuvirheiden yksi syy lojuu vankivaunun penkin alla. Ylimääräinen mies, ylikenttäpastori, joka juuri ennen lähtöä tunkeutui mukaan umpihumalassa Shvejkin ja 'Pullean' mukana. Mitä mahtoi asialle osaston vastaava, korpraali kun oli ja tunkeutuja upseeri.

Mitä jos tulee tarkastus

Ja tarkastus tulee, mutta tarkastaja on nynnerö. Sekoilee pahastui, kuten jo yllä on kerrottu. Mutta korpraalille hän pystyy ärhentelemään: 'pääsette komentajan puhutteluun.' Syy: ylimääräinen mies vaunuosastossa. Tuttu mies, öykkäri ja suursyömäri upseerikerholta. Shvejk valittaa, että yhä joutuu olemaan vankivaunussa, vaikka rangaistus on päättynyt jo klo 11. Kuka te sitten olette - Shvejk. Vai niin se kuuluisa mies. Yliluutnantti Lukásh on kuitenkin arvellut, että on parempi, että Shvejk vasta pääteasemalla pääsee pois vankivaunusta, ei sitten ennätä toilailla matkan aikana. Tarkastuksen jälkeen 'veljekset' jälleen pompottavat korpraalia. Korpraali puhuu paskasta Shvejkin yhteydessä. Tätä ei sivuuteta noin vain. Kerrotaan esimerkkejä siitä miten on käynyt halventavia puheita viljelleille kapiaisille. Sotilasarvon alennus on lievintä mitä voi tapahtua. Joitakin on teloitettu, vieläkin pahemmin on joillekin käynyt.

Herännyt ylikenttäpastori

Röyhkeiden pidätettyjen höykyttäessä korpraalia ylikenttäpastori herää ja ihmettelee missä on. - 'Vankivaunussa suvaitsette olla.' - 'Kenen käskystä?' - 'Ei kenenkään, ilman käskyä.' - Miten ihmeessä jouduin mukaanne?' 'Työnnyitte mukaamme, teidät löydettiin virallisesti ja nyt korpraali joutuu vastuuseen. - Siirryn lähimmällä asemalla esikuntavaunuun. Joko päivällinen on tarjoiltu?' Ja tästä lähtien pateria kiinnostaa ainoastaan ruoka. Osaa selostaa sipulikastikkeen valmistamisen niin mehevästi että minulle tulee vesi kielelle. Rommia kaipaa. Korpraali vettä pullon taskustaan. Ylikenttäpastori ottaa puolen pullon pituiset huikat ja antaa loput Shvejkille kehottaen ottamaan pohjanmanna kautta, minkä Shvejk epäröimättä tekeekin. Sitten antaa Shvejkille tehtäväksi mennä noutamaan itselleen päivällisen, aikamoinen lista herkkuja ja juomia. Ei satu olemaan pikku rahaa, joten korpraali saa lainata guldenin ja toisen Shvejkiä odottamaan, jos aterian noutomatka onnistuu toivotulla tavalla. Ja taas puhutaan hirtehis iä sotamiesten ja upseerien välisestä plvelussuhteesta.

Törmäys yliluutnantti Lukáshiin

Tullaan perille Wieniin ja Shvejk lähtee hankkimaan ateriaa ylikenttäpastorille. Tällaisissa asioissahan Shvejk on ehdottoman pätevä. Hän saa mitä haluaa. Mutta mitä tapahtuukaan paluumatkalla? Shvejk törmää yliluutnantti Lukáshiin. 'Kenelle olette viemässä tuota mantteliin käärittyä ruokamäärää?' - Shvejk ei kauaa epäröi: 'Teille, herra yliluutnantti.' Ja niin Shvejk ilman vähimpiäkään tunnonvaivoja liittyy isäntäänsä ja jättää ylikenttäpastorin nuolemaan näppejään.

Tapaamme vielä Shvejkin jo tutussa majordomon virassa viettämässä aikaa naapuriupseerin sotilaspalvelijan Mikulashekin kanssa odottelemassa isäntiään öisiltä retkiltään. Siinä sotilaallisuuden vaatimukset unohtuvat, varsinkin Mikulashekilta, joka istuu Lukáshin pöydällä ja 'vetää hunöörin' lakittomaan päähän. 'Kuka te olette?' Mikulashek ei saa sanaa suustaan. 'Shvejk, tuokaa virkarevolverini.' Onneksi ei ole ladattu ja onneksi ei ole patruunoita. - ' Sallikaa minun nuuhkaista häntä.' Shvejk haistaa hänen housujaan: ei vielä, mutta pian tulee. Heitänkö hänet ulos?' 'Heittäkää pois.' Shvejk tekee työtä käskettyä. Huomauttaa, että on juuri pelastanut Mikulashekin hengen.

Taas on Lukásh iskenyt naisen ja Shvejk joutuu lemmenkirjelähetiksi, sinne ja sinne taloon. Siellä asuu unkarilainen Kákonyi (suom Kukkonen). Viekää kirje rouva Kákonyille. Mitähän tästä seuraa? Ja miten tulevat toimeen Shvejk ja Lukásh? Sen tulemme pian näkemään.

Palautetta

Lähetä palautetta!