|
[2. Shvekin Budejovicen anabasis]
Anabasis on niin merkillisen tuntuinen sana, että ihan pakko on
laittaa otsikkoon. Wikipedian mukaan: "The Greek
term anabasis referred to an expedition from a coastline into the interior
of a country. The term katabasis referred to a trip from the interior to
the coast. So anabasis means "Expedition" or "The March Up Country" and
carries the same connotation in Greek as it does in English."
Ihan kuin ei kuulisi tällainen sivistyssana Shvejkin vaelluksen
ruohonjuuritason maailmankuvaan. Mutta tältä kantilta katsoen
tekstissä muutenkin silloin tällöin vilahtaa jokunen 'liian
viisas' sana koirakauppiaan suussa. Tänäänkin oli joku,
mikä?
Luottavainen suunnistaja
Shvejk vaikuttaa todella huolettomalta tiellään yksikköönsä
Budejovicessa. Kun tarpeeksi monta asskelta ottaa niin eikö tuonne
lopulta päädy. Kikki tiet vievät Roomaan ja kaikki tiet
vievät Budejoviceen. Ja periltä Budejovicesta katsoen sinne voi
päätyä tullen miltä ilmansuunnalta tahansa, se on 360-asteisen
ympyrän keskipisteessä. Muinaisia sotaretkeläisiä mainitaan
esimerkkeinä siitä kuinka kaukaa on ihan tiettyyn paikkaan osattu
ilman karttaa eli ilman topografista tietämystä, kuten Shvejk
nyt. Tietysti silloin on keino käytettävissä: ei kysyvä
tieltä eksy. Mutta kun Shvejk ei tunnu kovin innokkaasti edes kyselevän,
vaikka sinänsä helposti ihmisten kanssa juttuihin heittäytyykin,
Nytkin matkallaan tuon tuosta.
Luulisi, että jalkavaivojaan säästääkseen olisi
kiinnostunut suorimmasta tiestä. Osaamansa marssilaulut joutuu aloittamaan
alusta. Kiinnitän huomiota, että kenet hyvänsä tapaa,
kaikki antavat ilman muuta evästä matkalle. Tässäkin
alussa kirkosta tuleva mummo kiikuttaa Shvejkille pernakeittoa ja rahaakin
antaa - viinaan. Kaikki myös luulevat Shvejkiä karkuriksi. Heitä
paljon liikkuu. Varovat santarmeja. Shvejk ei varo ketään, kun
ei karkumatkalla olekaan. Mummokin neuvoo Shvejkille tietä, turvallista
tietä, etappeina omia sukulaisiaan, joiden luona saisi turvaa ja ruokaa.
Mutta mummon veli ei ollutkaan yhtä avulias kuin sisarensa, van suhtautuu
Shvejkiin hyvin epäluuloisesti. Shvejk ei jää edes yöksi
vaikka ilta jo on. Näkemiin, valitkaa ensi kerralla tyhmempi. Eritoten
ukon epäluuloja herätti Shvejkin valitsema väärä
tie.
Melkein koko yön marssii ja sitten majoittuu heinäsuovaan.
Mutta yllätys, yllätys, siellä on jo entisiä asukkaita,
karkulaisia. Eivät usko että Shvejk on matkalla yksikköönsä.
Jatkavat varmuuden vuoksi matkaa aamulla ennen kuin Shvejk herää.
Leipää hekin jättävät evääksi Shvejkille.
Seuraava Shvejkin tapaama kulkuri neuvoo häntä edes pukeutumaan
siviilivaatteisiin. Tutun lampurin luona voitaisiin asia hoitaa. Lampuri
kertoo pelottavan esimerkin siitä, miten karkurille käy, kun
hänet kiinni saadaan. Ei pelota Shvejkiä. Hänhän ei
ole karkuri. Lisää esimerkkejä santarmien käytöksestä
sotilaskarkureita kohtaan. Ei pure Shvejkiin.
Ympyrää ilman karttaa
Shvejk on tehnyt sen minkä melkein kaikki ilman karttaa tuntemattomassa
paikassa suunnistavat tekevät. On omiakin kokemuksia. Hän on
tullut lähtöpaikkaansa takaisin. Ei ole sentään maapallon
ympäri kävellyt, mutta ei myöskään ihan pientä
ympyrää, kun muutaman yön on matkallaan nukkunutkin. Takaisin
on kuitenkin tullut ja täällä kohtaa ensi kerran santarmit.
Päälliköllä on kuitemnin aivan eri menetelmät
kuin mitä Shvejkille oli peloittavissa esimerkeissä kerrottu.
'Rikostutkimus perustuu oveluuteen ja kohteliaisuuteen'. Toimitaan tahdikkaasti
mutta tarkasti. Siinähän on ilmetty Rikoksen ja rangaistuksen
Porfirij Petrovitsh tai tv-dekkari Colombo. Lämpimästi tervetuloa,
sotilas. Mistä tulossa, minne matka? Ihan väärä suunta,
katsokaa vaikka kartalta. Shvejk selittää asiat niinkuin ne ovat.
Jäi junasta, ei lippua, koska ei rahaa, ei rahaa koska ei papereita.
Jalan oli lähdettävä. Tätähän santarmivääpeli
ei tietenkään usko, mutta pitää edelleen tyylinsä..
Vääpeli muodosta käsityksensä Shvejkistä. Ilmetty
Venjän armeijan vakooja, korkea-arvoinen upseeri, kenties kenraali.
Sitten santarmivääpeli vielä terästää
mielikuviaan ja mielikuvitustaan sisäministeriön lähettämisllä
salaisilla määräyksillä ja muistelemalla tapaus Hyppy-Pepikiä.
Kyllä tässä nyt on iso kala verkossa. Häntä ei
saa päästää livahtamaan, vaan pitää vartioida
hyvin. Laaditaan kunnon raportti tuloksena nerokkaasta ristikuulustelusysteemistä.
Käymäläänkin, ahtaaseen puuhyyskään, mennään
sen jälkeen kahden saattajan kanssa, kummallakin kovat piipussa.
Vaikka aikaisemmin olen lukenut, en ollenkaan muista enkä osaa
aavistaa, miten tämä kaikki päättyy. Kyllä kai
kuitenkin yliluutnantti Lukásh lopulta löytyy.
|