11 Hampaaton katastrofi
|
15. Katastrofi Jälkisanat ensimmäiseen osaan "Selustassa"
Katastrofin osaa arvata. Kysymys täytyy olla varastetusta koirasta.
Mutta mitä siitä? Lukujakson luettuani en oikeastaan välittäisi
katastrofista puhua. Mutta ehkä se onkin vielä edessäpäin.
Friedrich Kraus von ZillergutTässä nyt sitten esiintyy pöhköpäinen eversti. Mitäpä muistuu sanasta mieleen? Ensimmäisenä se, että Veijo Meren Manillaköydessä siat söivät everstejä ihan konkreettisesti. Jotenkin karmea kohta. Olen myös tuntenut pari everstiä henkilökohtaisesti, kaikkea muuta kuin pöhköpäitä. Tämä Kraus sitä kuitenkin selvästi on. Mies-parka, ylirasittunut ja loppuunpalanut. Määritelmäautomaatti. Keikahtanut tyhjäpäiväisyyksien puolelle. Joka sanalle määritelmä kuin apteekin hyllyltä. Sellainen saattaa olla hyväkin ominaisuus. Eräs etevimmistä kieltenopettajistani, joita kaikkiaan on elämän varrella ollut melkein 50, on tietääkseni amatööri, espanjan opettaja, joka ei opettaessaan lankaan käyttänyt muuta kieltä kuin espanjaa. Hän pystyi espanjaksi määrittelemään 'naulan kantaan' minkä hyvänsä sanan merkityksen. Mahtoiko, mahtaako edes itse olla tietoinen harvinaisesta kyvystään.Tässä nyt eivät määritelmät jää pääasiaksi, vaan se, että eversti ja everstiltä varastettu koira kohtaavat ja koira tuntee isäntänsä ja isäntä koiransa. Ja Lukásh paljastuu varastetun koiran omistajaksi. Siitä ei hyvää seuraa. Ei Lukáshille eikä Shvejkille. Lukásh saa koko solvausten ja uhkausten ryöpyn niskaansa ja hän puolestaan antaa läksytyksen Shvejkille. Shvejk kertoo avoimesti tietäneensä että koira oli varastettu, mutta kieltää itse varastaneensa sen. Hän myös 'nöyrimmästi ilmoittaa' halunneensa tuottaa yliluutnantille iloa hankkimalla hänelle koiran. Ja myrskyn laannuttua seuraavana aamuna kysyy viattomasti yliluutnantilta, eikö hän toivoisi, että Shvejk hankkisi hänelle jonkin koiran. Yliluutnantin raivo kilpistyy Shvejkin enkelimäisen viattomaan
asenteeseen ja rehellisen tyhmään naamaan ja siinä mielessä
katastrofi vaikuttaa lopulta hampaattomalta. Eversti kyllä on uhannut
järjestää Lukáshille ja hänen mukanaan tietysti
myös Shvejkille siirron täydennyspatajoonaan. Se saattaa merkitä
sitten katastrofia. siirtymistä rintamalle tykin ruuaksi.
Hashek esittelee tyyliäänNäin päättyy Kunnon sotamies Shvejkin ensimmäinen osa Selustassa. Luvassa on jatkoa Rintamalla ja Vankina. Kirjailija myös pitää, minkä lupaa, mutta käsitykseni mukaan kirja jää kuitenkin kesken, kun Hashek kuolee. Niinpä onkin ilmestynyt kuviteltua jatkoa. Hallussani on Karel Vanekin kirjoittamat kaksi teosta: Shvejk v ruském zajeti a v revoluci 1 ja 2 (334+220 sivua). Ihan on kuin Cervantesin tapaus. Hänen ensimmäisen Don Quijoten ensimmäisen osan ilmestyttyä joku kirjoitti sille omin lupinensa jatkoa jo ennen kuin Cervantes itse 10 vuotta myöhemmin. Mutta Cervantes veti tietysti pitemmän korren ja lopuksi varmisti, ettei toiselle osalle tule jatkoa antamalla Don Quijoten kuolla toisen osan lopussa. Nämä Vanekin jatko-osat eivät ilmeisesti ole mitä hyvänsä tavaraa, vaan ovat saaneet jonkinlaisen hyväksynnän jo siitäkin päätellen, että ne on kuvittanut sama Josef Lada, joka niin mestarillisesti on antanut Shvejkille ja muille hahmon alkuperäisessä teoksessa.Hashek puolustele väkevää, suorastaan törkeästi liioittelevaa kielenkäyttöään toteamalla siten 'ohimennen esittäneensä, kuinka todellisuudessa puhutaan.' Sitten hän esittelee useita kirjan henkilöitä väittäen heidän olleen todella olemassa. Ilmoittaa epäsuorasti tavoitteenaan olleen kuvata sankaria, koska sanoo kuullensa miehen kivahtavan naiselle: "Olet pöhkö kuin Shvejk." Tällainen ei hänen mielestään näyttäisi viittaavan siihen suuntaan, johon hän toivoisi, mutta sanoo kuitenkin tyytyvänsä tähänkin 'kirjosanojen kukkaseppeleeseen' kuuluvaan tshekin kielen rikastumiseen. On tämäkin varsin omalaatuinen epilogi, mutta sitähän on koko kirja ja siinä kai sitten on sen viehätyskin lopulta.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20051117 (20051117) o 
o AJK kotisivu o Shvejk