|
14. Shvejk yliluutnantti Lukáshin sotilaspalvelijana (5),(6)
Tämän lukujakson tapahtumissa Shvejk toimii niin neuvokkaasti,
ettei enää jää vähintäkään epäilystä
siitä, onko hän lintu vai kala, pölkkypää vai
neropatti. Hän ei ainakaan ole pölkkypää. Se on selvää.
Mieheltään karannut rouva
Mieheltään karannut rouva on todellakin asettunut taloksi ja
alkaa olla ongelma yliluutnantti Lukáshin kalenterin kannalta. Mitenkä
saataisiin ratkaistuksi? Shvejk tietää: pannaan sähke. Sähkeen
teksti on lyhyt ja ytimekäs: ilmoitetaan vain rouvan nykyinen osoite
tämän aviomiehelle. Siitä sitten asia hoituu kuin itsestään.
Niin käykin. Jo seuraavana aamuna ilmestyy mies ovelle. Hän on
humalakauppias. Äveriäs ennen sotaa, mutta nyt sodan takia ovat
businekset aivan kuralla. Lukásh tuntee herran ennestään,
joten tilanne on sitäkin kiusallisempi. Ydinkysymystä kierretään
kuin kissa kuumaa puuroa. Lukásh puhuu vuolaasti sotatilanteesta
kartan ääressä. Tietysti sota voitetaan alta aikayksikön.
Sehän olisi parasta myös humalakaupan kannalta. Vieras kuuntelee
ensin rauhallisesti, mutta sitten menettää malttinsa ja noituu
koko sodan perimmäiseen helvettiin.
Vähitellen päästään pääasiaan, karanneeseen
rouvaan. Asia hoidetaan diplomaattisin sanakääntein.
- Rouvan on ollut hyvä olla täällä, Lukásh
on töissä öisin eikä kukaan täällä ahdistele
häntä päivisin.
- Hän on kummallinen nainen. Viime vuonnakin lähti erään
apulaisprofessorin mukaan ja löytyi sitten Zagrebista.
- Jos satutte haavoittumaan sodassa, tulkaa meille toipumaan. Pidämme
teistä hyvää huolta.
Humalakauppiaan lähdettyä rouvineen löydetään
rouvan jäljiltä kirje ja 400 kruunua rahaa.
- Ette suojellut minua siltä apinalta, mieheltäni, eturivin
idiootilta. Toivon etten aiheuttanut teille suurempaa tappiota kuin oheiset
400 kruunua. Jakakaa palvelijanne kanssa.
Rahojen jättäminen on tietysti ennen kaikkea kosto miehelle.
Lukásh puolestaan haluaa varmistaa, ettei tilanne toistu ja lähettää
rahat miehelle. Kaiken minkä hänelle tein, tein mielelläni.
Jaa, jaa: miksi Shvejk kiemurtelee tuolissaan? Päiväys perään
ja postiin.
Koiran varastamisen lyhyt
oppimäärä
Ei ole joutilaana ollut Shvejk koira-asiassakaan. Se on hänellä
verissä. Hyvä on myös pitää sodankin aikana verkosto
kunnossa. Shvejkillä on alihankkijoita, yksi heistä Blahník.
Tämä onkin jo löytänyt sopivan koiran. Nyt se vain
pitää saada haltuun. On selvitettävä, mikä on
koiran herkkua. Olisiko makkara, kyljys vai mikä? Sen herkkua on keitetty
maksa. Tämän seikan selvittää Shvejk ammattitaitoisesti.
Tässä tapauksessa menetelmä on heittäytyminen tuttavaksi,
melkein sukulaiseksi. Aivan naapurista ollaan kotoisin, paljon tunnetaan
samoja ihmisiä - kunhan koiran taluttaja ensin heitä luettelee.
Itse olen ulkomailla huomannut, että saatuaan selville, että
olen suomalainen, tavaran kaupittelijan kohta toteaa, että 'niin,
meillä käy paljon suomalaisia'. Tällä tavoin minulle
myytiin ensimmäinen taskulaskin 1973 ja tietokonelaukku 25 vuotta
myöhemmin - molemmat New Yorkissa. Myös muualla tämä
kikka osataan ja puree.
Likainen työ eli koiran toimittaminen entiseltä uudelle isännälle
jätetään Blahníkille. Molemmat, sekä Shvejk
että Blahník todella vakuuttavasti osaavat asiansa. Ensin tämän
osion alussa on perusteellinen oppitunti vaihtoehdoista homman hoitamisessa.
Sitten Blahník näyttää, miten se käytännössä
tapahtuu, koiran muiluttaminen taluttajansa näköpiirin ulkopuolelle.
Maksanpalasilla se käy väkivallattomasti. Sitten Shvejk ottaa
yliotteen koirasta ja rauhoittaa sen yliluutnantin keittiössä
kaverikseen. Se käy tottuneelta nopeasti. Jäljellä on enää
sukutaulun väärentäminen. Blahník oli jo tätä
tarkoitusta varten tuonut valmiin lomakkeen tullessaan. Shvejk sanelee,
Blahník kirjoittaa; näin vältytään väärennyksen
paljastumiselta. Yliluutnantin tullessa kotiin koira on jo kuin kotonaan.
Isäntä on Shvejkin toimintaan erittäin tyytyväinen.
Kysyy paljonko maksaa. Shvejk torjuu maksun, mutta suostuu ja lupaa yliluutnantin
toivomuksen mukaan juoda rahat. Shvejk saa ohjeet kylvettää ja
sukia koiran kirppujen varalta. Kaikki näyttää todella hyvältä.
Mutta ilmassa on sittenkin ukkosta. Entinen omistaja on raivoissaan. Tämä
ei ehkä jää tähän.
|