Asko Korpela 
07 Shvejk apupappina

[10. Shvejk kenttäpastorin palvelijana (4) 
11. Shvejk pitää kenttäpastorin kanssa kenttäjumalanpalveluksen (1),(2) 
12. Jumaluusopillinen väittely ]

Tässäkö nyt on Hashekin kirjan huippu sotalaitoksen ja kirkon pilkkaamisessa? Kai ainakin tähän asti luetun osan. Tuntuisi siltä, että vakaumuksellinen kirkonmies ja vakaumuksellinen sotilas voisi tätä lukea vain naama punaisena. Ellei olisi naama punaisena, olisi todella kyynikko eikä voisi olla vakaumuksellinen ammatissaan. Niin luulisin… 
 
 

Shvejk käväisee kotonaan

Shvejkillä on ymmärrettävästi silloin tällöin jonkin verran vapaata, kun isäntä äityy ryyppäämään kaveriensa kanssa. Niinpä Shvejk käväisee kotonaan. Kuulee, että kelpo vuokraemäntä on vangittu kuten niin moni muukin. Keskitysleirillä on ja sieltä on sensuurin kautta kirjeen lähettänyt. Leirin oloja ylistää, joku sensuurin vieroksuma sana kuitenkin lipsahtaa joukkoon. Se pyyhitään yli ikään kuin malliksi siitä mitä ei sovi kirjoittaa. Sellaiset sanat voivat toimia myös pelotuksena. Jos kirjoittamani sana on sopimaton, voi minulle tulla seuraamuksia. Syntyy sellainen mielikuva, että ympäristö katsoo Shvejkin olevan syyllinen muidenkin pidätyksiin. Muut ovat äärimmäisen varovaisia puheissaan ja teoissaan, mutta Shvejk puhuu ja toimii kuin ei mitään varottavaa olisikaan. Millä kummalla moukan tuurilla Shvejk kulkee vapaalla jalalla, vaikka varovaiset joutuvat häkkiin? 
 
 

Mitä on sota ja mitä pappi siinä?

Tässä palataan kirjan alun teemaan, siihen jossa matematiikan apulaisprofessorista on puhe. Sota on teurastusta ja tappamista ja jumala kutsutaan papin kautta sitä siunaamaan, molemmin puolin rintamaa. Ei selvinnyt maailmansodan (ei kummankaan) jättiteurastamokaan ilman papin siunausta. Koko Euroopan väki marssi teurastamoon kuin karja. Vain sillä erotuksella, ettei tapettuja syöty kuten karjaa. Tämä luku on ikään kuin yleinen filosofinen kuori ruohonjuuritason tapahtumille, joista yleensä on puhe ja joita ilman muuta tässäkin seuraa. Erityisesti tällaisessa kohdassa katse kääntyy suoraan kirjailijaan, Hashekiin. Hän se on tätä mieltä, eikä hänen luomansa mielikuvitushahmot, kuten Shvejk tai muut. 

Sitten palataankin ruohonjuuritasolle Shvejkin edesottamuksiin. Aika usein Shvejk jotenkin törpöttelee ja toimii suorastaan päinvastoin kuin pitäisi. Mutta varsin usein myös todella kunnostautuu. Nyt hän kunnostautuu totin ja grogin sekoittajana. Kenttäpastori Katz on haltioissaan. Mistä on Shvejk oppinut? Hunningolle joutuneelta merimieheltä. Nehän sen osaavat. Totin voimalla lähdetään etsimään sohvan mukana vahingossa pois vietyä kenttäalttaria. Muutamien mutkien jälkeen löytyy. Valmistaudutaan kenttäjumalanpalvelukseen. Apupappi puuttuu, kun erosi ja lähti rintamalle puhelinhommiin. No monitaituri Shvejk kyllä hoitaisi homman, vaikka, kuten myöhemmin käy ilmi, ei kirkkoon kuulukaan. 
 
 

Tavataan jumalisempi kolleega

Sattuman oikku lennättää toisenkin papin paikalle. Hänet opetetaan ryyppäämään. Kenttäpastori Katz uhoaa olevansa erityisen hyvässä kunnossa tänään, joten kolleega voi huoletta ottaa konjakit ja lähteä kotiin. Katz hoitaisi jumalanpalveluksen. Hoitaakin. Jumalinen pastori tulee kuitenkin illalla kylään. Joutuu ihmettelemään virkaveljensä käsityksiä kirkollisen siveyden vaatimasta elämästä. Siihen ei pitäisi kulua ryyppäämistä, ei kiroilua eikä alastomien naisten kuvia. Kenttäpastori Katzin elämä ei kuitenkaan näistä ole vapaa. Jumalinen pastori muistuttelee kaidan tien suuntaviitoista, mutta Katzin tarjoilemat naukut aiheuttavat sen, että vieraan ajatukset alkavat varsin pian sekoilla. Lopulta vieraileva pastori nukahtaa maailmankirjallisuuden merkkiteos Giovanni Boccaccion Decamerone kourassaan.

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20051024 (20051024) o SP-osoite o AJK kotisivu o Shvejk