Vain terveet kelpaavat taisteluun. Tästä ei päästä
yli eikä ympäri. Sotaa käyvällä porukalla on siis
intressi pitää taistelijat terveinä. Kääntöpuolena
on, että kaikkia ei taistelu miellytä, siis eräs keino välttää
taistelu, on sairastua. Mutta sairastumine ei ole tahdonvallan asia. Vaikka
on sairauksia, joita on vaikea todeta. Tällä 'harmaalla alueella'
riittääkin armeijassa yrittäjiä. Muistuupa mieleen
oma kokemus ja yritys tällä alalla. Eräs häpeällisimmistä
tapauksista koko elämäntaipaleella. Olin satuttanut jalkani suunnistuksesta,
tikkuja sääreen. Jouduttiin leikkaamaan. Muutaman päivän
toipumisen jälkeen ukko riviin. Aika rankkaa sulkeista. Ei oikein
miellyttänyt. Aamulla olo umpijäykkä. Vastaanotolle. Kuumetta
muka, mittaria hieromalla ja puistelemalla aikaansaatua. Eloopeapatsas
katkesi. Vääpeli huomasi. 'Tuppotikkuja' vuolemaan. Koko ikäni
on mieltä vaivamnnut.
Shvejkiä eivät tunnonvaivat rasitaEipä ky kateeksi armeijan lääkäreitäkään. Pinnareiden erottelu tässä nousee tärkeimmäksi lääketieteelliseksi tehtäväksi. Aika rankat ovat pelotteet: kolmen päivän kuuri terveydelle vaarattomia, mutta erittäin epämiellyttäviä toimenpiteitä. Vain aniharva tekosairas tämä kuurin kestää. Mutta Shvejk onkin oikeasti sairas: leini vaivaa. Sille tosin nauretaan. Kuka nyt sellaista tulisi valittamaan. Myrkkyä pitää olla maistanut tai itseänsä silponut, ennen kuin on toivoakaan vapautuksesta. Kaikille sanotaan 'Tauglich' - kelpaa. Shvek ei kuitenkaan ole mikään tavallinen pulliainen. Hänen maineensa kulkee hänen edellään. Shvejkin selviäminen omilla ehdoillaan kiperimmistäkin tilanteista ei kuitenkaan perustu miehen pelottavuuteen. Häntä eivät esimiehet pelkää. Riehuvat ja yrittävät pelotella Shvejkiä. Mutta Shvejkiä ei hevin pelotella. Hän väistää. Niin tässäkin tilanteessa. Mutta ei hän myöskään kuurilta säästy. Leiniin kylmiä kääreitä ja ties mitä.Kiroksi koituu Shvejkin kuuluisuusMutta Shvejk on erikoistapaus. Hänen edesottamuksistaan oli kirjoitettu lehdissä, siitä kuinka häntä rullatuolissa sotaan työnnetään. Sen ajan sosiaalitantta, paronitar von Borzenheim iskee silmänsä tällaiseen outoon lintuun ja liikkikseen. Oikeastaan sosiaalitantta on huono nimitys, sosieteettitantta olisi parempi. Ero on siinä, että oikea sosiaalitantta toimii monen sosiaalisesti heikossa asemassa olevan hyväksi, kun taas sosieteettitantan motiivit ovat rajoitetummat ja emotionaaliset, kuten tästä nähdään. Hän tarjoaa ripauksen ylellisyyttä, ikään kuin maistiaisia omasta elämästään. Shvejkille tuodaan herkkukori. Shvejk sen sijaan toimii sosiaalista mieltä osoittaen, jakaa korin kavereiden kesken. Mutta tämä ei miellytä lääkintähenkilökuntaa ja niin pannaan toimeksi yleinen vatsanhuuhtelu. Sinne menevät käristetyt kanat, viinit, viinat ja kakut ynnä muut herkut.Armeijan lääkärikunnan ote lipsuu ShvejkistäMutta Shvejkiä ei mikään järkytä, hän sen kuin vain jatkaa tyyliin: 'Ilmoitan nöyrimmästi…' 'Hänen kaltaisensa miehet on ammuttava' ärjyy upseeri Shvejkiä, tällaisen hulinan aiheuttajaa, tarkoittaen. Pidetään eräänlainen paraatikatselmus, jossa päälliköt puhuvat. Miehet lähetetään rintamalle, mutta Shvejkin kohtalo jää kuitenkin avoimeksi. Seuraavan luvun otsikko lupaa jatkoa, joka ei ehkä ainakaan ole sen parempaa kuin mistä Shvejk tässä luvussa ui läpi kuin silakka lahnaverkosta.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20051001 (20051001) o
o AJK kotisivu o Shvejk