Rintanen Tapio
05 Tiedostavaa oliotietoutta

Tässä kappaleessa Russell naulaa teesejä filosofian temppelin oveen. Perusaksiooma: kaikki tiedot olioista ja totuuksista perustuvat tuttuuteen. Saavuttaaksemme adekvaatin tietomme analyysin katsantomme on laajennuttava aistinsisältöjen ulkopuolelle. Ensi asteen ekspansiossa kohteena on muistiin perustuva tuttuus. Sitten on vuorossa introspektioon perustuva tuttuus, tietoisuus tietoisuudesta.

 

Eläimet filosofeina

Russellille näyttää olevan tärkeää toistuvasti vetää rajaa ihmisten ja eläinten välille. Hän kokee samanlaista vieroksuntaa eläinten mahdollista filosofointikykyä kohtaan kuin aikanaan englantilaisilla piispoilla oli darwinismia kohtaan. Russell katsoo, että itsetajuisuuden puute erottaa eläimet ihmisistä. Mistä voimme tietää, että uuninpankolla raukeana loikoileva kissa ei juurin silloin analysoi aistimuksiaan ja olisi hyvinkin tietoinen tietoisuudestaan. Toisaalta monikohan kaduntallaaja on ymmärtänyt tietoisuuden tiedostamisen taivaanlahjaa koskaan käyttää. Ehkä selvin raja kulkeekin todellisten filosofien ja muun luomakunnan välissä.

 

Harhaista tuttuutta

Russell pohtii erisnimen ja siihen liittyvän kuvauksen suhdetta. Esimerkkinä käytetään rautakansleri Bismarckia. Harhaudun tässä tarkoituksella hieman kirjasta poikkeavalle polulle. Jos mainitsen sanan Bismarck ystävälleni Koskimiehen Markolle (Asko tuntenee), hänen tuttuusmaailmassaan se merkitsee todennäköisesti perunaa (hän on aikanaan toimittanut tätä lajiketta käyttööni). Äitivainajalleni se olisi merkinnyt korttipeliä. Samaan nimeen kohdistuvat tuttuudet voivat siis olla monenlaisia tai tuttuus puuttuu kokonaan.

 

Kompurointia määritelmäviidakossa

Ajoittain tätä jaksoa lukiessa on ollut vaikeuksia seurata suuren filosofin johdatusta. Ehkä tämä kaikki on helpommin käsitettävissä vaikkapa oikeustieteeseen mieltyneelle (huomio Pirjopäivi!). Kirjan lukeminen ei silti ole vastenmielistä, ajatus vain pyrkii horjahtamaan luvattomille urille. Ja tuossahan on selitys! "Jokaisen lauseen, jonka voimme ymmärtää, täytyy kokonaan koostua rakenneosista, jotka ovat meille tuttuja". Päähäni on varastoitunut liian vähän tuttuja rakenneosia.

 

Päivän opetussana

Lue tai kuuntele kuvauksia, niin mystisen tiedon määrä vähenee.

 

Palautetta 

Asko Korpela: Teesit temppelin ovessa

Asko: 

"Tässä kappaleessa Russell naulaa teesejä filosofian temppelin oveen. Perusaksiooma: kaikki tiedot olioista ja totuuksista perustuvat tuttuuteen. Saavuttaaksemme adekvaatin tietomme analyysin katsantomme on laajennuttava aistinsisältöjen ulkopuolelle. Ensi asteen ekspansiossa kohteena on muistiin perustuva tuttuus. Sitten on vuorossa introspektioon perustuva tuttuus, tietoisuus tietoisuudesta."

Tässähän se on minuunkin pureva selvennys tämän viikon epistolasta!

Ja saman tien lisää: "Mistä voimme tietää, että uuninpankolla raukeana loikoileva kissa ei juurin silloin analysoi aistimuksiaan ja olisi hyvinkin tietoinen tietoisuudestaan." Pahus vieköön: Mistä tosiaan?

Ei mutta joudunko lainaamaan joka ainoan lauseen ja pistämään kehut perään?! Tässähän minulla on sopivantasoinen filosofian opettaja!


 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Tapio Rintanen ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20041202 (20041202) o   o AJK kotisivu o Russell