|
Tämä kappale keskittyy vanhan tuttavamme Berkeleyn hellävaraiseen ruoskintaan. Kumotaan se, että todellinen puu koostuisi Jumalan ideoista. Virhepäätelmät saatetaan päivänvaloon. Itse sielun olemusta ei paljonkaan pohdita. Oleellista on, että Berkeley käytti sitä enemmän uskonnollisessa mielessä kuin Russell. Ihmisillä on todennäköisesti varsin erirakenteiset sielut ja monet siirtävät osia sielustaan vaikkapa kissaan tai jopa tähän Russellin vakio-olioon pöytään. Sir Henry saattaa olla tavattoman kiintynyt rakastamaansa pöytään, mutta hänen kuoltuaan poika David pitää sitä arvottomana romuna ja määrää lakeijan pilkkiomaan sen takkapuiksi.
Hieman sentään sielun olemusta määritellään. "Kyky tuntea muitakin olioita kuin itsensä on sielun tai mielen tuntomerkki". Onkohan liian sofistinen päätelmä, että sammakolla on sielu, koska se tuntee ravintolähteensä kärpäsen, havaitsee sen, lipaisee kielellään suuhunsa ja vielä tuntee sen makuelämyksenä suussaan.
Kumouksen perusteet
Berkeleyn ajatusrakennelmien romuttamisessa käytetty ilmaisu "saattaa olla" ei ole kovin eksakti. Se jättää tukkimatta sen porsaanreiän, että tuo ammoinen filosofi saattaa olla oikeassa ajoittain, joissakin tilanteissa tai että totuuksia on enemmän kuin yksi. Kaiken kaikkiaan tässä on jatkuvaa sanojen kääntelyä, jonka perussyynä on se, ettei englanti ole ensinkään tarkka kieli. Sanoilla on varsinkin nykyään monia merkityksiä, varmaan jossain määrin jo Berkeleyn aikana.
|
Palautetta
Asko Korpela: Olisiko noin?
| Asko: |
"Kaiken kaikkiaan tässä on jatkuvaa sanojen kääntelyä, jonka perussyynä on se, ettei englanti ole ensinkään tarkka kieli. " Olen tottunut kuulemaan monenlaisia yleistyksia monista kielistä. Tätä en, vaikka monesti olen kyllä ihmetellyt eräiden sanojen puuttumista tai 'heikkoutta'. 'Koti' on normaalipuheessa 'my place'. Voiko köyhempää enää kuvitella? Ranska sen sijaan on muka niin täsmällinen kieli, että oksat pois. Lakiteksti muka parasta juuri ranskaksi. Ruotsi muka rumaa? - Kerettiläisesti olen sitä mieltä, että kaikilla on viehätyksensä. Minä pidän ruotsistakin. Venäjä on vertailussa kyllä tosi vahvoilla. Taidan elää kuvitelmassa, että sen ääntäminen ja yleensäkin puhuminen luistaa itseltäni parhaiten.
|
|