Pihlanto Pirjopäivi
14 Tiedon kritiikkiä

 

Hegelin dialektiikka

Kirjoittaja toteaa, että Hegelin filosofia on vaikeaa ja synnyttänyt useita tulkintoja. Karkealla tasolla ilmeisesti ainakin Gummeruksen Kodin Tietokeskus-tietosanakirja päätyy samaan tulkintaan kuin Russel:"Filosofia on tiedettä absoluuttisen hengen eli idean tai järjen kehityksestä....Kehitys on luonteeltaan dialektista eli se etenee vastakohtiensa kautta(teesi, antiteesi, synteesi)."

Perustava oppi on se, että mikä on epätäydellistä, ei voi olla itsestää n olemassa, vaan tarvitsee olemassa ollakseen muiden tukea. Varsin sosiaalinen ajatus!

Seuraava johdattelu olion luonnosta eli 'all the truths about the thing' on minusta käsittämätön, mutta hyväksyn lopputuleman eli että luonto-käsitteen käyttö ylläkuvatulla tavalla johtaa ristiriitaan olioita koskevan tiedon ja totuuksia koskevan tiedon osalta.

Hegelin dialektiikkakin saa siis tuomion. Tulee mieleen, että tässä immanenttinen ja transendenttinen maailmankuva ovat asettuneet vastakkain. Täysin maallistunut, fysiikkaan ja moderniin avaruustutkimukseen tutustunut ajattelija istuu saman pöydän ääressä kuin tiukan uskonnollisen ajattelun idealistinen kasvatti.

 

Ristiriidat kuviteltuja?

Avaruudesta ja ajasta tarjoutuu apuväline ajattelun kirkastamiseksi. Ristiriita on syntynyt äärettömyyden ja äärellisyyden välille. Matemaatikot ovat kuitenkin osoittaneet, että ristiriitaa ei olekaan, vaan se on itsepintaisten ennakkoluulojen synnyttämä. Näin matemaatikkojen ponnistelut ovat saaneet aikaan sen, että " yksi metafyysisten tulkintojen suuri lähde on kuivunut"!

Tätä seuraa kiintoisa päätelmä: kun tietomme siitä, mitä on, on käynyt vähemmäksi kuin sen ennen oletettiin olevan, tietomme siitä, mitä voi olla, on suunnattomasti kasvanut. Tämä herättää kysymyksen, onko tietomme siitä, mitä VOI OLLA, tietoa?

 

Tieteellinen tieto contra filosofinen tieto

Jossain lukutehtävän alkusivuilla totesin, että Russelin tilanne on huomattavsti parempi kuin esim antiikin tai keskiajan filosofien, koska hänellä on tiettyjen johtopäätösten tukena ollut jo eri tieteiden tutkimustuloksia. Joku hänen edeltäjistäänhän piti filosofiaa vain teologian tyttärenä!

Russel toteaakin, että ei ole olemassa mitään erityistä viisauden lähdettä, joka olisi avoin filosofialle mutta ei tieteelle. Olennaisen eron hän löytää kritisismistä. Tuskin tämäkään ero kovin suuri on.

 

Varokaa heikkoja jäitä

Täydellisestä skeptisyydestä on kuitenkin syytä pidättäytyä, sillä kaiken todistelun on alettava jostakin tiedosta, mikään todistelu ei voi lähteä pelkästä epäilystä. "Vanhat parrat" kelpaavat kuitenkin esikuviksi jossakin, Descartesin 'metodinen epäily' hyväksytään. Descartes epäili kaikkea epäilyttävältä näyttävää. Filosofian ansioksi Russel lukee sen, että filosofia vähentää erehtymisen riskiä.

Tämän asian on tiivistänyt Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Gideon Bolotowsky "On asioita, joita tiedämme ja on asioita, joita emme tiedä. On asioita, joista tiedäme, ettemme tiedä ja on asioita, joista emme tiedä, ettemme tiedä"(Suomen Kuvalehti 5/2005, Jyviä ja akanoita)

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pirjopäivi Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20050206 (20050206) o   o AJK kotisivu o Russell