Pihlanto Pirjopäivi
10 Tuttuudesta ja relatioista

A priorisen tiedon ongelmasta
Tietomme lähteet
Palautetta

Asko Korpela: Todistusaineiston luonne

Lähetä palautetta!

Tuttuuden perusteella oppimistamme ilmiöistä esitetään tässä kuvaus havaittavat kvaliteetit ja Russel toteaa niiden olevan lähempänä yksilökäsitteitä kuin muiden yleiskäsitteiden.

Esitys relaatioista päättyy toteamukseen, että yleiskäsitteistä ja aistinsisällöistä on olemassa välitöntä tietoa.

Sekä tuttuudesta että relaatioista lausuttu kuvaa mielestäni sitä, miten ja mitä ihminen oppii.

A priorisen tiedon ongelmasta

Kappaleessa esitetään lause:"Kaikki apriorinen tieto käsittelee yksinomaan yleiskäsitteiden relaatioita". Tätä lausetta tai väitettä en voi pitää oikeana oikeastaan missään muussa suhteessa kuin matemaattisten suureiden maailmassa. Tietenkin käsitellään ilmiöitä, jotka kirjoittaja on itse määritellyt ja termein, joiden sisällön kirjoittaja on itse määritellyt ja niistä lähtökohdista lause on ymmärrettävä mutta ei yleisenä totuutena.

Seuraavan kerran muutun pelkäksi kysymysmerkiksi lukiessani lausetta "Täten ero yleisen a priori-lauseen ja empiirisen yleistyksen välillä ei perustu lauseen merkitykseen vaan sille tarjotun todistuksen luonteeseen. Tämä kohta on alkuperäisessä tekstissä "Thus the difference between an a priori general propositon and an empirical generalization does not come in the meaning of the proposition; it comes in the nature of the evidence for it" . No eipä se tuosta paljoa kirkastunut! Luulen kyllä ymmärtäväni lauseen sisällön, joskin ilmaisun muoto on epäonnistunut. Tässä lienee tarkoitettu, että a priori tietoa ei tarvitse todistella, siät vastoin empiirinen tieto perustuu riittävän monen yksittäistaoauksen pohjalta sntyvälle yleistykselle. Kun mielessäni on syntynyt epäilys tuon a priori tiedon määritelmästä, en pidä tämän eron tekemistä kovin tarpeellisena.

Seuraavassa kappaleessa esitetty väite jonka mukaan yleiseen tietoon voi päästä induktion kautta on mielestäni paljon tarpeellisempi toteamus kuin seuraavan kappaleen väite, että saatamme tuntea yleisen lauseen tuntematta ainoatakaan yksittäistapausta. Koska jälkimmäisestä onkin esitetty vain matematiikan piiriin kuuluva esimerkki, asia ei yleisen ajattelun tasolla jaksa herättää omaa kiinnostustani ennen kuin viimeisen virkkeen kohdalla;" Tässä on yleinen lausen, jonka totuus on kieltämätön ja kuitenkaan tapauksen luonteen tähden emme voi koskaan antaa siitä yksityistä esimerkkiä, koska mikä tahansa kaksi lukua, joita vimme ajatella, lause sulkee pois itsensä perusteella!"

Tietomme lähteet

Luku päättyy kaavioon tietomme rakenteesta tai lähteistä, kuten kirjailija sanoo. Jos viitsisi piirtää tämän kaavion, johtopäätökset saattaisivat vaikuttaa selvemmiltä. Muutoinkin tätä lukua lukiessa tulee mieleen, että alkuperäinen teksti on ollut pitempi ja tähän on napattu kappale sieltä toinen täältä, niin sähäkästi päätelmät syntyvät.

Toisaalta on nostettava hattua kirjoittajan taidolle herättää kiinnostusta: luvun päätteeksi heitetty lupaus intuitiivisen tiedon esittelystä ja erheen ongelman käsittelystä saavat lukijan tarttumaan innolla uuteen lukuun.

Palautetta

Asko Korpela: Todistusaineiston luonne

Asko:

"Tämä kohta on alkuperäisessä tekstissä "Thus the difference between an a priori general propositon and an empirical generalization does not come in the meaning of the proposition; it comes in the nature of the evidence for it."" Minä taas pitäisin tätä koko kappaleen hienoimpana toteamuksena. 'Totuus' on se mikä se on, mutta se näyttää erilaiselta riippuen siitä miten se nähdään, rationaalisen päättelyn kautta vai empiirisen induktion tietä. - Niin, niin, jos koko aprioristinen tieto on vähän niin ja näin... paitsi matemaattinen. Taidan liittyä seuraan.

"Muutoinkin tätä lukua lukiessa tulee mieleen, että alkuperäinen teksti on ollut pitempi ja tähän on napattu kappale sieltä toinen täältä, niin sähäkästi päätelmät syntyvät." -- Hyvä, hyvä!

Lähetä palautetta!