|
Ajattelun lait
Ajattelun lait, identiteetin, ristiriidan ja poissuljetun kolmannen lait ilmentävät tietoamme yleisistä periaatteista. Tähän ei ole vastaansanomista.
Empiristit ja rationalistit
Mielenkiintoista oli lukea empiristien ja rationalistien koulukunnista. Jotenkin helposti arvattavaa olikin, ettö empiristit ovat anglosakseja, joille on tyypillistä pragmaattinen ja praktinen ajattelu, kun taas rationalistien johtohahmot ovat "vanhan kontinentin" ajattelijoita, jotka ovat aina antiikin Kreikasta saakka edustaneet myös "jalat irti maasta!"- ajattelua. Russel toteaa, että loogisten periaatteiden osalta rationalistit olivat oikeassa, kun taas empiristit ovat oikein määritelleet apriorisen tiedon perustuvan kokemukseen.
Kuten Russel tiivistää:"..ainoa olemassaoloa koskeva a priori-tieto on hypoteettista."
A priori
Seuraavassa Russel, noudattaakseni vanhojen kreikkalaisten jaottelua, siirtyykin etiikan puolelle. Ei-loogisesta a priori tiedosta hän esittää esimerkkinä tiedon eettisestä arvosta. Tällaisen tiedon totuutta ei voida todistaa eikä kumota kokemukseen vetoamalla.
Deduktiosta
Edelisessä luvussa käsiteltiin induktiota. Kuten Pavlovin koira ehdollistuneena tietyille reaktioille aloin heti etsiä Russelin esitystä deduktiosta ja tässä luvussahan se tuleekin: Voimme tuntea yleisen lauseen johtamatta sitä esimerkistä, ja tällöin on kyse deduktiosta yleisestä yleiseen tai yleisestä yksityiseen. Kysymykseen, antaako deduktio meille koskaan uutta tietoa Russel vastaa myöntävästi. Erittäin valaiseva on esimerkki, että yleinen lause kaksi ynnä kaksi on neljä ei enää annan uutta tietoa, mutta kun korvaamme yleiset termit erityisillä termeillä (Brown ja Jones)+ (Robinson ja Smith) saamme tietää kyseisten henkilöiden olemassaolosta (jotakin?).
Lauseesta Sokrates on kuolevainen tulee mieleen se kouluaikainen päättelyketju, jonka mukaan "Every man is mortal. A woman is not a man. A woman is not mortal". Tämä päättely osoittanee oikeaksi Platonin ajatuksen, jonka mukaan kielitiede on filosofian kannalta välttämätön!
|