Pihlanto Pirjopäivi 
03 "Kaikki virtaa"

• Tämä antiikin filosofin Herakleitoksen sanomana
• Palautetta
• Asko Korpela: Riittävän hyvä
• Lähetä palautetta!

Tämä antiikin filosofin Herakleitoksen sanomana kirjattu tulee mieleen lukua 'Aineen luonne' lukiessa. Herakleitoksen mieliinpainuvia havaintoja oli, että kun me toistamiseen astumme virtaan, se ei ole enää sama virta, mihin ensiksi astuimme ja niin kuin vesi virtaa, niin virtaa kaikki maailmassa (ja elämässä, mutta se onkin eri juttu!) 

Russelkin antaa fysiikan johtaa ajatuksiaan pohtiessaan aineen luonnetta. Tässä luvussa filosofi on jo heti luvun alussa luopunut tiukan loogisesta johdattelusta: "though without being able to find demonstrative reason"! Kahdessa ensimmäisessä se tapahtui vähitellen, antaen aistihavainnoille ja niiden avulla saaduille tiedoille periksi vasta äärimmäisen absurditeetin edessä. 

Filosofi viittaa fysiikan tutkimustuloksiin, joiden mukaan kaikki luonnolliset ilmiöt ovat liikettä. Näin siis fysiikka on todistanut Herakleitoksen väittämän oikeaksi. 

Seuraavat pohdinnat valon, tilan ja ajan luonteesta eivät tuo uutta lähestymistapaa aineen luonteeseen, mutta selitys saattaa olle, että tässäkin suhteessa yleinen tietämys on jo ylittänyt epäluulot! 

Olen lukiessani merkinnyt joitakin kohtia: 1. The question remains whether there is any other method of discovering the intrinsic nature of physical objects. 2. Havainto, että ilmiöt, vaikka eivät olekaan tarkalleen aistihavaintojemme kaltaisia, ovat more or less like. 3. Ajatus, että ilmiö olisi havaintojen jonkinlainen keskiarvo on kirjoittajan mielestä osoitettavissa perusteettomaksi. Tässä kohden ajatuksei lähtevät omille teilleen: sovitaan, että on järkevää uskoa (kts luvun alku) ja nyt voidaan ehdottomasti osoittaa jokin perusteettomaksi. Miksi se pitää osoittaa perusteettomaksi, eikö voisi myös yrittää osoittaa se perustelluksi! Valinta, mihin uskotaan, mikä osoitetaan perusteettomaksi vaikuttaa minusta mielivaltaiselta. 4. Vastaamatta 1.kysymykseen filosofi heittää taas uuden pallon, tällä kertaa oppisuunnan, jota hän kutsuu idealisteiksi. Näilläkin on edeltäjänsä jo antiikin filosofeissa, joista osa oli sitä mieltä, että mitään ei ole ilman ihmisen tajuntaa. Idealistien teoria on kirjoittajan mielestä kuitenkin virheellinen. 

Näistä merkinnöistä minulle on syntynyt ajatus, että filosofi tai ainakaan Russel ei voi sanoa, että jokin on jotakin vaan ainoastaan, että jokin ei ole jotakin.Tällä menetelmällä kieltosanavarastoni hupenee tuota pikaa, kun muistan että filosofian tehtävä edellisen luvun mukaan on auttaa rakentamaan systemaattinen järjestelmä (järjestely, sanoo suomentaja) tiedostamme.

Palautetta 

Asko Korpela: Riittävän hyvä

Lähetä palautetta!