Pihlanto Pekka
13 Onks tietoo?

• Väärin sammutettu?
• Tieto ei olekaan tarkka käsite
• Yksityiset tosiseikat yhteisiksi
• Tieto loogisessa pakkopaidassa
• Kaikki merkitykset tajunnassa ovat tietoa
• P.S.
• Palautetta
• Lähetä palautetta!

Väärin sammutettu?

Russell on aluksi aika tiukka tiedon määritelmän suhteen. Jos esimerkiksi ihmiset luulevat ennenaikaisen uutisen johdosta asian olevan niin kuin uutinen kertoo, se ei ole tietoa, vaikka uutinen myöhemmin osoittautuisi todeksi. Tietoa ei myöskään ole tosi luulo, joka on johdettu vääristä premisseistä - väärin sammutettu? Luulisi riittävän tiedoksi, että luulee aivan oikein vaikka väärin perustein - eli lopputulos ratkaisisi. Matematiikan kokeissa ei tosin riittänyt, että vastaus oli oikein, jos siihen ei oltu päädytty oikeiden laskutoimitusten kautta. Tällaista "matematiikan opettajan totuutta" Russell ajaa näyttää ajavan takaa. Elämässä vain joudutaan usein turvautumaan tietoon, jota ei voida tai ehditä aina osoittaa aukottomasti todeksi.

Tieto ei olekaan tarkka käsite

Lopulta Russell tulee siihen järkeen käyvään käsitykseen, että "tieto" ei ole tarkka käsite: se muuttuu "todennäköiseksi" mielipiteeksi tai "luuloksi". Piti vain tehdä usean sivun harharetki, ennen kuin tämä selvisi.

Yksityiset tosiseikat yhteisiksi

Russell toteaa, että kaikki sielulliset tosiseikat ja kaikki aistinsisältöjä koskevat tosiseikat ovat yksityisiä: mikään yksityistä olemassa olevaa seikkaa koskeva fakta ei voi olla itsestään selvä useammalle kuin yhdelle henkilölle. Niin on alun perin, mutta Russell unohtaa ihmisten välisen kommunikoinnin. Yksityinen tietokin voidaan vakuuttavasti julkistaa, jolloin se on itsestään selvä kaikille niille, jotka asian uskovat. Tämähän on nykyisen lööppijournalismin rahasammon toimintaperiaate.

Tieto loogisessa pakkopaidassa

Lopulta Russell päätyy ajatukseen, että suurin osa siitä mikä tavallisesti käy tiedosta, edustaa enemmän tai vähemmän todennäköistä mielipidettä. Loppujen lopuksi lukujakso antaa melko sekavan kuvan tiedosta, erheestä ja todennäköisestä käsityksestä. Syynä on luullakseni se, johon olen jo aikaisemminkin viitannut: Russell yrittää pakottaa ihmisen hallussa olevan tiedon sen väistämätöntä subjektiivisuutta oikein hyväksymättä loogiseen pakkopaitaan, mikä ei kuitenkaan onnistu.

Kaikki merkitykset tajunnassa ovat tietoa

Mielestäni Russellin esittämää käyttökelpoisempi (ja yksinkertaisempi) käsitys tiedosta on holistisen ihmiskäsityksen mukainen: kaikki ihmisen tajuntaan syntyvät merkitykset ovat tietoa laajassa merkityksessä: siihen sisältyvät paitsi se, mitä tarkoitamme yleensä tiedolla (ns. tieteellinen tieto), myös arkitieto (rutiinitieto, joka on meille itsestään selvää), uskomukset, harhat, tunteet jne. Ihminen saattaa uskoa todeksi monia luulojaan ja tunneperäisiä käsityksiään, mutta ne voivatkin olla virheellisiä. Tietysti voi olla jollekin hyödyksi yrittää Russellin tapaan tavoittaa eräänlaista absoluuttista tai varmaa "totuutta" ja "tietoa" (tai ainakin näin kädestä pitäen osoittaa niiden suhteellisuus), mutta muullakin tavoin voi päätyä siihen arkipäivän itsestään selvyyteen, että harvat asiat ovat varmoja totuuksia. Ne vaatisivat ainakin empiirisen varmentamisen, jossa siinäkin voi sattua erehdyksiä. Lisäksi on muistettava, että "totuus" voi olla myös näkökulmasidonnainen: minun totuuteni voi olla toiselle epätotu us. On hyvä totuttautua ajatukseen, että ehdottomia "totuuksia" on hyvin vähän, ja tämän päivän totuudet saattavat jo huomenna olla osatotuuksia tai erheitä. Tämän epävarmuuden kanssa on vaan opittava elämään ja pelattava sellaisilla todennäköisyyksillä, jotka kullekin sopivat - yhdelle saattaa tietyllä subjektiivisella todennäköisyydellä oikea tieto riittää toiminnan pohjaksi, mutta toinen vaatii lisänäyttöä, ennen kuin uskaltaa toimia.

P.S.

Otsikkoni viittaa siihen, että joskus 1960-luvulla sai Turun torilta ostaa niin sanotun pimeän pullon, kun meni oikealta henkilöltä vaivihkaa kysymään: "Onks tietoo?"

Palautetta 

Lähetä palautetta!