Pihlanto Pekka 
12 Totuus analyysin kourissa

Epätosi ja erehdys

Vaikka Russell kirjoittaa otsikossa totuudesta ja epätotuudesta, hän kutsuu tekstissä jälkimmäistä erehdykseksi. Ne ovat kuitenkin hiukan eri asioita. Jos ihminen uskoo epätoden todeksi, hän tekee kyllä erehdyksen, mutta epätosi sinänsä tietona ei ole mielestäni erehdys - se on vain väärää tietoa. Russell haluaa korostaa, että totuuksia koskevalla tiedolla on tuo vastakohtansa, mutta olioita ja asioita koskevalla tiedolla ei. 
 
 

Totuus on empiirinen asiantila

Russellin pohdiskelu "mitä on totuus?" ja "mitä on epätotuus?" on aika raskasta luettavaa kaikessa keinotekoisuudessaan. Mielestäni hän tekee tikusta asiaa teoretisoidessaan ongelmaansa. Hän pohtii aikaisempiin filosofeihin viitaten, onko totuus jonkinlainen korrespondenssin tai vastaavuuden muoto käsityksen ja faktan välillä, vai onko totuus sittenkin koherenssia, ristiriidattomuutta, jolloin epätotuuden tunnusmerkki olisi yhteensopimattomuus käsityksemme kokonaisuuden kanssa. Lopulta hän päätyy siihen, että totuuden luonne on korrespondenssi eli vastaavuus faktojen kanssa. Mieleeni tuli heti ajatus, että jos totuudella tarkoitetaan käsitystä, joka koskee jotakin olosuhdetta, "faktaa", niin totuus on empiirinen kysymys, eli meidän on verrattava käsitystämme ja sitä, miten asia todellisuudessa on. Sulkiessaan tässä vaiheessa pois keskustelun siitä, kuinka voimme tietää, onko jokin käsitys tosi vai epätosi, Russell kasasi vaikeuksia tielleen. Partiaalianalyysilla on siis myös haittansa. 
 
 

Taidatkos sen selkeämmin sanoa?

Russell analysoi lausetta: "Othello uskoo (väärin), että Desdemona rakastaa Cassioita". Siitä hän saa runsaasti jutun juurta tarkastellessaan, mitä relaatioita tässä käsityksessä on - sekä mikä subjekti ja mitä objekteja. Asia ei tästä mielestäni mitenkään selkene, mutta saapahan filosofi aikaan kunnioitusta (?) herättävän kaavan, jolla totuus otetaan haltuun: "Arvostelma tai luulo on tietty kompleksinen kokonaisuus, jonka rakenneosana on tietoisuus; jos muut rakenneosat muodostavat kompleksisen kokonaisuuden siinä järjestyksessä, joka niillä on luulossa, niin luulo on tosi; jos ei, se on epätosi." Tuo muiden rakenneosien "kompleksinen kokonaisuus siinä järjestyksessä, joka niillä on luulossa" tarkoittaa Russellin esimerkissä: Desmona => Cassio (nuoli = "rakastaa"). Kun tällaista järjestystä ei "todellisuuden" rakenneosissa "Desmona" ja "Cassio" ole, kyseinen luulo on siis epätosi. "Taidatkos sen selkeämmin sanoa?" kysyi matematiikan opettajamme Yrjö Metsänkylä meiltä. Hänen kysymyksensä ei ollut siis toteamus , vaan tarkoitti sitä, että kyllä pitäisi taitaa. 

 

Palautetta 

Asko Korpela: Onko totuus empiirinen kysymys

Asko: 

"Mieleeni tuli heti ajatus, että jos totuudella tarkoitetaan käsitystä, joka koskee jotakin olosuhdetta, "faktaa", niin totuus on empiirinen kysymys, eli meidän on verrattava käsitystämme ja sitä, miten asia todellisuudessa on." Tähän tämä totuuspohdinta minunkin mielestäni kampeutuu, vaikken sitä itse osannutkaan kammeta. Täytyykö vielä tehdä jatkokysymys: 'Onko totuus vain empiirinen kysymys?'


 

Pekka Pihlanto: Totuus ja empiria

Pekka: 

"Täytyykö vielä tehdä jatkokysymys: 'Onko totuus vain empiirinen kysymys?"

Pohdiskelin tätä ja tulin siihen tulokseen, että kyllä se on. Jos nimittäin haluamme varmistaa, että kyseessä on todella totuus, meidän on mentävä empiriaan. Mutta jos emme mene empiriaan tarkistamaan, kyseessä on meidän kohdallamme uskomus - ja se voi olla väärä.


 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20050124 (20050119) o  o AJK kotisivu o Russell