01 Onko pöytä olemassa vai ei?
Tiedon oikeellisuus?Ensimmäinen luku ottaa esille perustavaa laatua olevan ongelman olevaisen luonteesta. Miten voimme varmistua tiedon oikeellisuudesta - siitä, että edessämme on todella pöytä. Ja näkevätkö kaikki pöydän samalla "oikealla" tavalla?
Olivatko herrat itsekään olemassa?Russellin analyysi on sinänsä järkeenkäypä, mutta hänen siteeraamansa filosofian klassikot kirkonmies Berkeley etunenässä saavat minut kohottelemaan kulmiani. Siteeratut kumppanukset epäilivät olevaisen olemassaoloa ja päätyivät siihen, että on vähintään epävarmaa, onko "siellä jossakin", meidän ulkopuolellamme mitään tai jos on niin korkeintaan Jumalan ajatuksen tuotteita. Ihmettelen hieman, miksi he eivät epäilleet oman itsensä olemassaoloa, sillä saman epäluotettavan havaintoinstrumentin varassa kuin ulkopuoliset kohteet, todennetaan myös omat ajatukset ja oma olemassaolo.
Tietoa merkitysten avullaRussellin johtopäätös, että on erotettava toisistaan havainnon kohde (vaikkapa pöytä) ja kuvitelmamme siitä, on aivan mielekäs. Se on yhtäpitävä Lauri Rauhalan kehittämän holistisen ihmiskäsityksen kanssa, johon viittasin ainakin Proustin yhteydessä. Ihmiskäsityksen mukaan saamme elämäntilanteessamme eli situaatiossamme olevista kohteista (ja myös omasta kehostamme) tietoa merkitysten avulla. Niiden avulla koemme esimerkiksi näkemämme ja koskettelemamme pöydän tajunnassamme joksikin. Koska maailmankuvamme (eli aikaisempien kokemustemme kartuttama merkitysvarasto), kehomme aistielimineen ja koko situaatiommekin ovat yksilölliset ja koska ne kaikki osallistuvat merkitysten muodostumiseen pöydästä, ei ole mitenkään ihmeteltävää, jos näemme pöydän vähän eri tavalla kuin muut sen näkevät. Koska olemme kaikkien kolmen olemassaolon muodon (tajunnallisuuden, kehollisuuden ja situationaalisuuden) osalta jatkuvassa muutoksessa, ei ole hämmästyttävää sekään, että eri ajankohdissa ja tilanteissa voimme kokea pöydän hiem an eri tavoin.
Kyllä se on olemassaTiedämme siis, että itsemme ulkopuolella oleva maailma esineineen ja ihmisineen on kyllä olemassa konkreettisesti, mutta kykenemme saamaan siitä tietoa vain vajavaisen ja vaikutuksille alttiin kolmidimensioisen havaintojärjestelmämme eli Rauhalan termein "situationaalisen säätöpiirin" keinoin.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20041101 (20041101)
o 
o AJK kotisivu
o Russell