Tämä jakso on varsinaista tiedon ja tiedonhankkimistapojen luokittelua.
Väliin tuntuu kuin lukisi kokonaisiksi lauseiksi auki kirjoitettua
power point esitystä. Alkuun Russell toteaa, että tunnemme sekä
yleis- että yksilökäsitteet joko tuttuuden tai kuvauksen
perusteella tai sitten emme tuttuuden emmekä kuvauksen perusteella.
Tämä viimeinen kohta jäi askarruttamaan, tarkoittaako se
sitä että emme tunne käsitteitä ylipäätään
vai että tunnemme ne jollakin toistaiseksi tuntemattomalla tavalla.
Yleiskäsitteistä
Sitten päästään jakson aiheeseen, yleiskäsitteisiin,
joita ovat esimerkiksi havaittavat kvaliteetit ja relaatiot, joista olemme
välittömästi tietoisia kuten avaruuttaa (paikkaa), aikaa
ja samankaltaisuutta kuvaavat relaatiot. Edelleen on relatioita relaatioiden
välillä tyyppiä "suurempi kuin". Minusta jo samankaltaisuuden
arvioinnissa tarvitaan suurempi kuin tyyppisiä arvioita. Todennäköisesti
nähdessämme vihertävän esineen vertaamme sitä
mielessämme olevaan värien "ideoihin" ja toteamme vihertävän
olevan enemmän vihreän kuin punaisen kaltainen. Edelleen samankaltaisuuden
relaatiota tarvitaan esimerkiksi induktiossa toteamaan yksityistapausten
samankaltaisuus ja toisaalta deduktiossa toteamaan yksityistapauksen yhtäläisyys
yleisen periaatteen kanssa. Samankaltaisuus on keskeinen piirre myös
nykyisiä tietomassoja seulovissa tekniikoissa, joissa tietovirrasta
etsitään joka ennalta tunnettua hahmoa tai yhtäläisyyksiä,
joiden muoto on ennalta tuntematon (esim. hahmontunnistus tai tiedonlouhinta).
A priorinen
tieto = yleiskäsitteiden relaatiot?
Luvun keskeinen väite on että kaikki a priorinen tieto käsittelee
yksinomaan yleiskäsitteiden relaatioita. Tätä nyt ei ihan
purematta niele ja edelleen, luvun loppuunkin luettuani ja Russellin perustelut
luettuani, joudun edelleen pohtimaan väitteen totuutta tai epätotuutta.
Johtuneeko sitten siitä että edelleen on pientä epäselvyyttä
lauseessa käytettyjen käsitteiden merkityksestä. Käsitteiden
tunnettuus kun on edellytys totuuden pohtimiselle, mikä tuntuu aivan
järkevältä vaatimukselta. Samoin myös se, että
yleisen lauseen sovellus yksityiseen tapaukseen vaatii kokemusta. Lisäisin
vielä, että myös tarve soveltaa yleistä lausetta yksityiseen
tapaukseen viriää yleensä kokemuksesta.
A priori lauseet
ja empiiriset yleistykset
A priori lauseet ovat varmoja, yleistykset ovat induktion pätevyyden
varassa. Kuitenkin a priori lauseisiin voidaan päätyä myös
induktion kautta. Tässä kai voi palata alkuun ja miettiä
oliko niillä liinan peittämän pöydän ääressä
istujilla a priori tietoa pöydän olemassaolosta vai voidaanko
siitä että kaikki ovat yhtä mieltä että liinan
alla on pöytä, päätyä pätevään
yleistykseen ja edelleen a priori tietoon pöydän olemassaolosta.
Toisaalta on myös a priori lauseita, joita tunnetaan ilman ainuttakaan
yksittäistapausta. Edelleen Russell väittää, että
kaikki tieto fyysisistä esineistäkin on yleistysten varassa,
koska meidän täytyy yleistää aistisisältöjen
tieto koskemaan itse fyysisiä esineitä. Lopulta alkaakin näyttää
siltä, että keskeisessä asemassa onkin intuitio. Intuitio
voisi siis ehkä tarkoittaa sitä että tiedämme jotakin
vaikka emme tunne sitä tuttuuden emmekä kuvauksen perusteella.
|
Palautetta
Asko Korpela:
| Asko: |
Mitä tarkoittaakaan tämä uusi termi "tiedonlouhinta"?
"vai voidaanko siitä että kaikki ovat yhtä mieltä
että liinan alla on pöytä, päätyä pätevään
yleistykseen ja edelleen a priori tietoon pöydän olemassaolosta."
Minun mielestäni ei mitenkään voi näin olla. Eihän
se silloin voisi olla aprioristista, jos ensin on puolen tusinaa 'havaintoja'.
Pöydän ääressä ei voi mitenkään istua
tekemättä havaintoa pöydästä, vaikka se olisikin
liinan peittämä.
"Intuitio voisi siis ehkä tarkoittaa sitä että tiedämme
jotakin vaikka emme tunne sitä tuttuuden emmekä kuvauksen perusteella."
- Mikä on ero intuition ja empiirisen havainnon välillä?
Seuraako intuitio havainnon jälkeen?
|
Pirjo: Intuitio
| Pirjo: |
Viittaanpa Pekan tekstiin "toisen lajin intuitiosta" kohdassa 11. Se on siis jotain uutta, mutta takana on havaintoja, kokemusta, tietoa mutta ne yhdistyvät ja synnyttävät uutta kuin itsestään. Eikä siinä siis aina ole mitään tekemisestä totuuden kanssa, kuten Russell intuition määrittelee. Toki monesti tulee kuin selkäytimestä tieto ilman sen kummempaa analyysiä, että tämä vaihtoehto on parempi kuin tuo.
|
Pirjo: Vastauksia
| Pirjo: |
Tiedonlouhinta eli englanniksi Data Mining tarkoittaa yhtäläisyyksien ja lainalaisuukien etsintää suurista tietomääristä. Netistä löytyy varmasti parempiakin ja yksityiskohtaisempiakin selityksiä em hakusanoilla. Yksi tunnetuimmista sovelluksista taitaa olla netin vaalikoneet.
Liinan peittämän pöydän ääressä istujat varmasti havaitsevat liinan peittämän esineen ja se on siis havainto eikä mitään a priorista tietoa. Mutta eikö tulkinta että liinan alla on pöytä jo tavallaan ole a priorista tietoa? Ainakin se on empiriinen yleistys. On useita yksityistapauksia, mm kaikki pöydän ääressä istujat ja varmasti myös havaitsijalla itsellään muistissa, joissa liinalla peitetty näkymätön esine, jonka ääressä syödään on osoittaunut pöydäksi - miksei siis nytkin. Vertaa mitä Russell kirjoittaa "jos useat yksityiset tapaukset ovat tunnettuja, yleiseen lauseseen voidaa ensi sijassa päästä induktion kautta..."
|
|
o AJK kotisivu o Russell