|
Edellinen luku jäi minulta kommentoimatta kun harjoitin induktiota käytännössä. Tässä luvussa edetään päättelyn periaatteiden esittelyssä deduktioon ja ajattelun lakeihin. Periaatteet Russell tuntuu omaksuvan hämmästyttävän pienin pohdiskeluin verrattuna siihen kuinka hän vetvoi ja vatvoi pöydän olemassaoloa.
Eivätkä hänen kaikki loogiset periaattensa nyt niin päivänselviä kuitenkaan ole. Kaksi plus kaksi ei tosiaan ole viisi, mutta kaksi plus kaksi voi olla 10 tai 11, jos kantaluvuksi otetaan 4 tai 3 tavallisen kymmenen sijasta. Toisaalta kun kantaluku on kiinnitetty niin sitten Brown, Jones, Robinson ja Smith ovat sitten yhteensä aina 4, 10 tai 11.
A priori hypoteseeja
Olin lokakuussa kuuntelemassa mainioita esitelmiä hiukkafysiikasta ja sen tutkimisesta CERNin 50-vuotisjuhlaseminaarissa. Hiukkasfysiikka on oiva esimerkki a priori hypoteesien perusteella tehtävästä tutkimuksesta, jossa kuitenkin sitten loppujen lopuksi hiukkasten olemassaolo todistetaan kokeellisesti. Tällä hetkellä tähtäimessä on Higgsin hiukkanen, joka selittäisi alkeishiukkasten massan. Jo nykyisin pystytään standardimallilla ennustamaan ja selittämään hiukkasten hajoamista toisiinsa. Laskuihin tarvitaan mukaan kuitenkin Higgsin mekanismi, jotta tulokset täsmäisivät mitattujen kanssa ja Higgsin mekanismi ennustaa Higgsin hiukkasen olemassaolon. Uudet kokeet, kun ne muutaman vuoden päästä saataneen käyntiin voivat sitten aikanaan joko todistaa Higgsin hiukkasen olemassaolon tai paljastaa jotain aivan muuta.
Etiikka
Lopuksi hypätään tähän asti kovin luonnontiedepainotteisesta tekstistä etiikkaan. Etiikan sääntöjä ainakin siinä mielessä ettei niitä voida todistaa tai kumota kokemuksen perusteella Russell pitää myös a priori-tietona. Tämä tuntuu minusta vähän kummalliselta. Jos ne kymmenen pöydän ääressä istujaa äänestävät pöydän olemassa olon puolesta huolimatta siitä että se on liinalle peitetty, äänestäisivät he varmasti omaan kokemukseensa vedoten myös sen puolesta että onnellisuus on onnettomuutta toivottavampaa. Eettiset periaatteet ovat tietysti tavallaan myötäsyntyisiä, niitä imetään jo äidin maidossa, mutta toisaalta ne ovat tietoa ja kokemuksia, jonka monet muut ovat aikojen saatossa hyväksi tai pahaksi havainneet. Russellin väite että ei pelkkä olemassaolo riitä osoittamaan onko jokin hyvä vai paha taas tuntuu kyllä järkevältä ja opilta, joka kaikkien ennakkoluuloisten olisi syytä muistaa.
|
o AJK kotisivu
o Russell