Tässä luvussa laajennetaan tiedonsaantimahdollisuuksia tuttuudesta
kuvauksiin. Tuttuuteenkin tulee uusia ulottuvuuksia jo aiemmin käsiteltyjen
aistisisältöjen lisäksi; muisti ja introspektio, itsetajuisuus.
Kuvaukset, voisi kai sanoa myös merkitykset tai asioille yhteisesti
annetut nimet, mahdollistavat tiedon saannin asioista, joista meillä
ei ole omia kokemuksia. Kuvaukset ovat myös edellytys keskustelulle
muiden ihmisten kanssa - keskustelulla voi olla yhteinen kohde, puhutaan
sentään samasta asiasta huolimatta siitä, että eri
henkilöiden kuvaukset voivat olla erilaisia, tai vaihdella ajan mukana.
Lopuksi päädytään varsin pätevältä tuntuvaan
päätelmään, että uusi tieto koostuu tutuista rakenneosista.
Kuka minä olen?
Olenko itseni kanssa tuttu? Tähänkin kysymyksenasetteluun päädytään
pohdittaessa introspektiota, itsetajuisuutta, siis sitä, että
minulle on tuttua myös oma havaintojen tekemiseni, ajatukset ja tunteet.
Kysymyksen voisi asettaa myös ajattelen, siis kuka minä olen?
Olenko minä minä, joka teen havaintoja vai olenko minä se,
joka tarkkailee minua ja aistisisältöjäni? Mihinkään
varmuuteen ei tietenkään päästä, mutta Russellin
mukaan todennäköisesti olemme kuitenkin tuttuja itsemme kanssa.
Ja että minä on kokonaisuus, jolle tuttuja ovat niin aistisisällöt,
muisti kuin myös sisäiset aistimukset.
Nimet kuvauksena
Russellin mukaan ihmisten nimet ovat kuvauksia. Tavallaanhan näin
on, nimi on napakka kuvaus, josta heti tietää ketä tarkoitetaan,
vaikka puhujalla ja kuulijoilla voikin olla erilaiset käsitykset kyseisestä
henkilöstä. Nimikysymykseen otti kantaa myös Helsingin Sanomien
Torsti tänä aamuna. Hänen mukaansa kaikilla maailman ihmisillä
on nimi. Mutta jälleen vaikka kohde pysyy samana, nimi voi vaihdella
eri tilanteissa ja eri aikoina. Esimerkkeinä tuttuja ovat tietysti
lempinimien käyttö ja esimerkiksi kai voidaan laskea myös
sukunimenvaihto avioiduttaessa. Mielenkiintoinen oli Torstin esimerkki
indonesialaisesta tavasta, jossa vanhempien nimi muuttuukin lapsen myötä,
eli Pekan synnyttyä hänen isästään Antista tuleekin
Pekan isä eikä Pekasta Antin poika.
|
Palautetta
Asko Korpela: Kuvaukselle
sisältö
| Asko: |
Eikö vain tästäkin kostu opiskelijalle selvennystä
ajatuksiin:
"Kuvaukset ovat myös edellytys keskustelulle muiden ihmisten kanssa
- keskustelulla voi olla yhteinen kohde, puhutaan sentään samasta
asiasta huolimatta siitä, että eri henkilöiden kuvaukset
voivat olla erilaisia, tai vaihdella ajan mukana. Lopuksi päädytään
varsin pätevältä tuntuvaan päätelmään,
että uusi tieto koostuu tutuista rakenneosista. "
..ja..
"Tavallaanhan näin on, nimi on napakka kuvaus, josta heti tietää
ketä tarkoitetaan, vaikka puhujalla ja kuulijoilla voikin olla erilaiset
käsitykset kyseisestä henkilöstä. "
|
|
o AJK kotisivu o Russell