15 Filosofian arvo
Hyödyn tavoittelu ei kuulu filosofiaanOikeastaan otsikko tarvitsee heti tarkennuksen: materiaalisen hyödyn tavoittelu ei kuulu filosofiaan. Ainakaan filosofit eivät hyödyttömänäkään asiaansa pidä, puhumattakaan, että haitalliseksi filosofian myöntäisivät. On siis selvä ero talouteen ja taloudellisuuteen. Taloudenpidossa 'kehdataan' myöntää hyödyn tavoittelu keskeiseksi asiaksi. Kuluttajan käyttäytymisen teoria rakentuu nimenomaan hyödyn tavoittelulle. Rajahyötyanalyysi on oikeastaan ainoa hyväksyttävä lähtökohta kuluttajan päätöksenteon teoriassa. Vaihtoehdoista kuluttaja valitsee sen, joka antaa suurimman hyödyn kulutukseen käytetylle lisämarkalle. Muuten hän tuhlaisi ja käyttätytyisi epärationaalisesti. Jopa luonnonvarojen käytössä ja kestävän kehityksen ideologiassa perusta on tämä sama rajahyötyajattelu. Ja niinhän se on lopulta siis filosofiassakin. Mitä järkeä olisi kääntää päänsä pois hyödyllisimmästtä maailmanselityksen hypoteesista ja nostaa esille jotakin hyödytöntä selitystä.Muut tieteet ovat filosofiasta erkaantuneetFilosofian arvoa pohdittaessa sitä joudutaan vertaamaan tieteisiin, tekisi mieli sanoa muihin tieteisiin. Niin voidaan sanoakin, varmaan mitä vähemmän filosofiasta tiedetään sitä valmiimpia ollaan näin sanomaan. Lähinnä filosofit itse ovat esittäneet epäilyksiä filosfian arvosta tai luonteesta tieteenä. Enemmän taidetta kuin tiedettä. Eikä ole oikeastaan hajuakaan tieteellisestä metodista, varsinkaan, jos verrataan luonnontieteisiin, joissa metodit ovat yleisesti hyväksyttyjä ja ankarin ja selvin mitoin rajattuja. Mutta saman tien on syytä muistaa, että monet tieteet ovat aikojen kuluessa nimenomaan filosofiasta erkaantuneet, viimeisimpien joukossa sosiologia, psykologia. Ties mitä vielä on tulossa? Ovatko etiikka ja estetiikka filosofiaa, vai ovatko jo omia tieteenaloja?Filosofian olemus on sen epävarmuusTullaankin siihen, että joudutaan toteamaan filosofian olevan eräänlainen residuaali. Se mitä on alkuperäisestä jäänyt jäljelle, kun kaikki sellaiset ovat siitä erkaantuneet, jotka ovat löytäneet selkeät kysymyksenasettelut ja selkeät metodit. Filosofia on ominut epäselvät asiat ja tehnyt asioiden kyseenalaistamisesta ja kysymysten keksimisestä ja vastausten löytymättömyydestä itsellensä hyveen. Tieteissä, varsinkin luonnontieteissä ja yhteiskuntatieteissä pyritään rakentamaan yhä selkeämpää ja varmempaa kuvaa maailmasta ja tietoa ihmisen käyttöön arkipäivän askareissa. Filosofiassa tähän ei edes pyritä, vaan pyritään kyseenalaistamaan kaikki, jopa uskontojen pyhät asiatkin. Jumalankin olemassaoloa epäillään. Eräät jopa myöntävät ihmisen elävän, mutta sen sijaan väittävät Jumalan kuolleen.Silti filosofit pitävät asiaansa arvokkaana. Sen arvo on nimenomaan kyseenalaistamisessa. Kokonaiset yhteiskunnat ovat kaatuneet juuri siihen, että ovat olleet tietävinään kaikki vastaukset eivätkä sitten kuitenkaan ole tienneet. Siihen ansaan ja sudenkuoppaan ei filosofia tule lankeamaan.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20050213 (20050213) o 
o AJK kotisivu o Russell