14 Filosofisen tiedon rajat
Monet ovat ne filosofit, jotka ovat koko ikänsä yrittäneet a priori metafyysisen tiedon varassa yrittäneet todistaa uskonoppien pätevyyttä, maailman rationaalisuutta, materian olemattomuutta tai pahan mahdottomuutta. - Russellin mielestä turhaan.
Hegelin osat ja kokonaisuusVaikeaksi mainitun Hegelin filosofian mukaan kaikki, mikä ei ole kokonaisuus on osittaista eikä voi olla olemassa ilman ulkopuolelta tulevaa täydennystä. Anatomian tuntija tietää yhdestä luusta, mikä on kokonaisuus. Samoin metafysiikan tuntija tietää Hegelin mukaan todellisuuden osasta todellisuuden kokonaisuuden. Osasta tiedetään miten se liittyy seuraavaan osaan ja niin delleen kunnes kaikki osat ovat koossa. Hegelin mukaan maailma on tällainen sekä todellisuudessa että ajatuksissa. Uusi idea on aina edellisen ja täydentävän syteesi kunnes tullaan perimmäiseen ideaan, joka on täydellinen, muuttumaton ja pysyvä. En usko tietoisesti antaneeni nimeä ensimmäiselle kirjalleni Hegelin mukaan: Kansantalous - osat ja kokonaisuus. Eikä siinä kirjassa keskeisenä ollutkaan tämä teesin, antiteesin ja synteesin idea, vaan yksinkertaisesti kokonaisuuden jakautuminen osiinsa ja niiden väliset riippuvuudet. Kokonaistaloudellisessa tarkastelussa tämä kokonaisuuden jakautuminen osiinsa tarkoin tiedostaen yksityiskohtaisuuden tason on ehdottoman tärkeä näkökulma.
Ajan ja paikan rajattomuusAjan ja paikan rajattomuutta tarkastellaan aikavälin ja janan avulla. Niillä on molemmilla kaksi päätepistettä, joten ne voidaan yhä uudelleen puolittaa loputtomasti. Samalla tavoin on vaikeata kuvitella, että janalla tai aikajanalla liikkuen voitaisiin tulla päätepisteeseen, jonka toisella puolella ei olisi mitään. Toisaalta filosofit ovat pyrkineet osoittamaan, ettei mitään ääretöntä aikaa tai etäisyyttä voi olla olemassa.
A priori tiedon riittämättömyysKuitenkin yritys asettaa ajalle ja paikalle rajat aprioristisen tiedon keinoin on kärsinyt haaksirikon. Logiikasta on tullut keino, jolla mielikuvitus vapautetaan ja sille annetaan rajattomat mahdollisuudet pyrkiä kokemuksen kautta etsimään rajoja. Aprioristisen tiedon antamia yhteyksiä tarkastellaan empiirisen tiedon antamien faktojen valossa. Teoriaa syntyy, kun sahataan: deduktio, induktio: teesi, antiteesi, synteesi.
Filosofia tiedon kritiikkinäJotta voisi syntyä epäilystä, täytyy olla jotakin tietoa, jota voidaan epäillä. Descartesin 'metodinen epälys' lähti sekin tiedosta. epäili kaikkea, olemassaoloaankin, mutta ei sitä että ajattelee. Ajattelen siis olen olemassa. … ja siitä eteenpäin, 'koukku kerrallaan'.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20050207 (20050207)
o 
o AJK kotisivu
o Russell