Korpela Asko
10 Tietämyksemme universaaleista

• Miten tulemme tietoisiksi relaatioista?
• A priori tietoa vain univesaaleista
• Empiiriset yleistykset
• Intuitio ja virhe
• Palautetta
• Lähetä palautetta!

Miten tulemme tietoisiksi relaatioista?

Avainsana on abstraktio, pelkistäminen. Saamme aistihavaintoja ja erittelemme niitä osiinsa, pelkistämme. Havaitsemme kirjan sivun kokonaisuutena. Sen jälkeen miellämme siitä yläosan ja alaosan. Niiden sijainti toisiinsa nähden on paikallinen relaatio. Muistelemme eilisiä tapahtumia. tämänpäiväisten ja eilisten tapahtumien keskinäinen suhde on ajallinen relaatio. Nämä relaatiot ovat universaaleja. Yläosa ja alaosa eivät ole mitkään tietyt yläosa ja alaosa vaan yleisesti yläosa ja alaosa, samoin niiden suhde toisiinsa. Pätee muuhunkin kuin kirjan sivuun. Samoin tämänpäiväinen ja eilinen.

A priori tietoa vain univesaaleista

Kaikki a priori tieto koskee vain universaaleja relaatioita. Näin sanoo Russell. A priori tietoa on tieto, joka on loogisesti riippumaton kokemuksesta. Esimerkkinä kaksi ynnä kaksi on neljä. Universaaliksi tämän tiedon tekee se, että mitkä hyvänsä eikä vain määrätyt tai joka kerta erikseen havaitut kaksi ja kaksi ovat neljä. Oleellista on että universaalisuus koskee vain tätä kaksi plus kaksi on neljä relaatiotaa, ei sen relaation yksittäistapauksia. Määrätyt kaksi ja kaksi tapaukset ovat yksittäistapauksia, vaikka yleinen lainalaisuus kaksi plus kaksi on neljä päteekin. Yksittäistapaukset sisältävät empiirisen elementin eivätkä siitä syystä voi sellaisenaan olla universaaleja.

Empiiriset yleistykset

Voidaan rinnastaa a priori tieto ja empiirinen yleistys. Kun on kysymyksessä empiirinen tieto, sen todistusaineisto muodostuu yksittäistapauksista. A priori tiedossa ei tietoa yksittäistapauksista tarvita. Voidaan sanoa, että 'lopputulos' voisi molemmissa tapauksissa olla sama, mutta ero on tiedon saamisen menetelmässä. Empiirinen tieto operoi aina todennäköisyyksillä. Lisää todistusaineistoa korottaa tiedon pätevyyden, 'varmuuden' todennäköuisyyttä. A priori tietoon ei liity mitään todennäköisyyttä. Se on 'varmaa' jo syntyessään. Mielenkiintoinen esimerkki kokonaislukujen kertolaskusta: ei ainoatakaan havaintoa ja kuitenkin yleispätevä lainalaisuus. Perustuu äärettömään määrään kokonaislukuja, sellaisiakin, joita kukaan ei ole kertonut keskenään.

Intuitio ja virhe

Ero havaintoon perustuvan tiedon ja intuitiivisen tiedon välillä. Havaintoon ei sinänsä liity virhettä. Havainto on se mikä havaitaan. Eri asia on, jos havainnon perusteella tehdään yleistyksiä; silloin virhe astuu kuvaan mukaan. Intuitiiviseen tietoon sisältyy virhe jo heti alun perin. Intuitiivinen tieto on jossakin mielessä 'summittainen uskomus' asian todellisesta laidasta.

Palautetta 

Lähetä palautetta!