09 Platonin universaalit
Platonin tavoittamaa pohjakalliotaRelaatiot kuuluvat filosofian peruskallioon tai pohjamutiin siinä mielessä, että niitä on pohdittu niin kauan kuin filosofia on ollut olemassa eli 2500 vuotta Platonin ajoista alkaen. Platon käytti näistä asioista nimeä idea, hän kehitti ideoiden teorian. Eikä sitä vieläkään ole hylätty anakronismina. Esimerkkinä tässä käytetään käsitettä 'oikeudenmukaisuus'. Mahtoiko siis Platon jo itse käyttää nimenomaan tätä vai onko vain Russellin esimerkki. Epäselväksi minulle jää myös se, onko Russell ensimmäinen, joka on selvyyden vuoksi ottanut käyttöön termin 'universaali', koska 'idealla' on niin monta muuta merkitystä. Platon pitää joka tapauksessa ideoiden maailmaa todellisempana ja pysyvämpänä kuin ympärillämme näkyvää maailmaa, joka on vain täynnä ideoiden maailman 'epämääräisiä sovelluksia'. Ideoiden maailman perustana on järkkymätön logiikka, jos kohta helppo on ideoiden maailma nähdä myös mystisisminä ja kuvitella, että itse ideat ovat taivaassa.'Universaalin' vastakohta tai oikeastaan mielestäni mieluummin
rinnakkaiskäsite on 'partikulaari'. Taloustieteen termein tuntuisivat
täysin vastaavilta käsitteiltä 'makro' ja 'mikro', sillä
tästä on käsittääkseni kysymys.
Universaali sisältää kaikki partikulaaritPeriaatteessa makro sisältää kaikki mikrot samoin universaali kaikki partikulaarit. Mutta 'sisältää' ei suinkaan tarkoita, että universaali sen paremmin kuin makrokaan saataisiin yksinkertaisesti laskemalla yhteen kaikki partikulaarit tai mikrot. Ehkä vielä jotenkin (empiirisessä) taloustieteessä, mutta ei missän tapauksessa filosofiassa. Filosofiassa partikulaarit ovat selkeästi yksittäistapauksia, joista jokainen ikään kuin edustaa koko universaalia, mutta jokainen partikulaari omalla tavallaan, muista eroavalla, epämääräisesti, häilyen. Universaalit eivät häily, vaikka ne sisältävätkin kaikki itseään tarkoittavat partikulaarit. Universaali ei ole paikkaan eikä aikaan sidottu kuten partikulaari.Millainen on universaali?Alun perin ja yleisemmin vain sellaiset universaalit, joita voidaan kuvata substantiiveilla ja adjektiiveilla on hyväksytty universaaleiksi. Pois on jätetty verbeillä ja prepositioilla kuvatut eli juuri relaatiot. Niinpä Spinoza ja Leibniz ovatkin väittäneet että relaatiot on mahdoton käsite, maailma muodostuukin vain yhdestä kokonaisuudesta tai kokonaisuuksista ilman keksinäisiä relaatioita. Vielä tänä päivänäkin on tällä näkökannalla kannattajansa. Suuntausta nimitetään monismiksi tai Leibnizin jälkeen monadismiksi. Leibniz nimittää itsenäisiä toisistaan riippumattomia olevaisuuden osia monadeiksi.Verbien ja prepositioiden kuvaamat relaatiot on melkein pakko hyväksyä, mutta substantiivien ja adjektiivien kuvaamista universaaleista voidaan kiistellä. Empiristit Berkeley ja Hume ovat kieltäneet näiden olemassa olon. He eivät voineet hyväksyä abstraktien ideoiden olemassa oloa. Heidän mukaansa on vain yksittäistapauksia, kolmioita, vakoisuuksia, joita riittävästi havaitsemalla muodostuu käsite kolmion muoto ja valkoisuus. Näin siitäkin huolimatta, että jo yksikin kolmio ja yksikin valkoinen sisältävät koko kolmion muodon ja valkoisuuden idean samoin kuin yksi yhteenlasku kaksi plus kaksi on neljä sisältää koko yhteenlaskun säännön. - Helppo on jokaisen muistaa kuinka kertotaulun vaikeimmat kohdat aikoinaan kuitenkin vaativat lukemattomia hokemisia, siis monta havaintoa yksittäistapauksesta. Mutta universaalit eivät ole ihmisten ajatuksia sinänsä. Yhden ihmisen ajatus poikkeaa toisen ajatuksesta, eikä siis voi olla järkähtämätön universaali. Sen sijaan universaalit ovat ajatuksen kohteita, eivät siis itse ajatuksia, vaan ajatuksen objekteja. Ne voivat olla, ja vain ne ovat järkähtämättömiä ja pysyviä, universaaleja. Mielenkiintoinen on tarkennus, että universaalit eivät ole olemassa (exist), mikä merkitsisi olemista ajassa ja paikassa, vaan universaalit ovat olemassa ajasta ja paikasta riippumatta (subsist), nillä on olemassaolo ajasta ja paikasta riippumatta. Alkaa tuntua, että meikäläisistä filosofeista Konsta Pylkkänen oli uranuurtaja universaalien ja partikulaarien maailmassa.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20050102 (20050102) o 
o AJK kotisivu o Russell