Korpela Asko 
06 Luku minun makuuni

Tässä luvussa jätetään käsitteiden kanssa saivartelu ja työnnetään kädet kyynärpäitä myöten saveen. Tässä kuvatun induktion varaan rakentuu tekninen kehitys. Ei ole lainkaan välttämätöntä, että saadaan varmaa tietoa, riittää aistihavaintojen antama informaatio, varsinkin kun vielä voidaan selvittää tiedon luotettavuudelle mittoja. Tiedon ei tarvitse olla likikään niin varmaa kuin on tieto Auringon noususta. Hyvinkin epävarma tieto kiinnostaa ihmisiä suuresti. Sääennusteet ovat hyvä esimerkki epävarmasta mutta ihmisiä suuresti kiinnostavasta tiedosta. Sama koskee talousennusteita. Usein tulen kyllä ihmetelleeksi, mitä todellista hyötyä näistä nimenomaisista tiedoista todella on. Ehkä sitä joku ottaa sadetakin ennusteen mukaan tai vaihtaa autoon renkaat. Ehkä myös talousennusteiden mukaan toimitaan, mutta niin tosissaan niitäkään ei kukaan ota, että ennusteen tekijän raastupaan virheistä haastaisi, ei ainakaan minulle ole sattunut. 
 
 

Syistä ja seurauksista

Mielestäni erittäin tärkeä asia pohdittavaksi on kysymys syystä ja seurauksesta. Vaikka olisi paljonkin tietoa kahden ilmiön samanaikaisesta tapahtumisesta ja siis selvä ajallinen korrelaatio, voi olla hyvinkin hankalaa sanoa onko näiden ilmiöiden välillä syy seuraus suhde ja kummin päin se on. Tästä on itselläni polvia notkauttanut oma kokemus. Melkein 35 vuotta sitten olin tekemässä lisensiaattitutkimusta tullien vaikutuksesta Suomen tuontiin. Regressioita laskin. Tuontia selitettiin ostovoimamuuttujalla, erilaisilla hintamuuttujilla ja tullimaksuilla. Tuonnin määrä siis riippuvainen näistä muista tekijöistä. Korttipakka mukanani menin Moskovaan. Sain kontaktin Moskovan kauppakorkeakoulun tietojenkäsittelylaitokseen. Sergei siellä otti korttinipun haltuunsa ja lupasi tarkistuslaskelmat seuraavaksi aamuksi. Niin tapahtuikin. Hän kiikutti eteeni valtavat paperilakanat ja nipun kortteja, joissa oli ainakin puolta enemmän reikiä. Myös kortin laatuun kiintyi huomio: puupalasia oli kortin rakenteessa. Tulokset olivat kuitenkin monen desimaalin tarkkuudella samat kuin omani paitsi, että Sergei oli käyttänyt kaikkia muuttujia vuorollaan selitettävinä, siis myös pannut tullimaksut riippumaan tuonnista, tuloista, hinnoista, ostovoiman kaikista muista jne. Polvet siinä lysmysivät. Ensi kerran tulin ajatelleeksi, että niinkin voisi olla. Myöhemmin on sitten ollut itsestään selvää, että paitsi että makromallissa kulutus riippuu tuloista, myös tulot riippuvat kulutuksesta, kulutuskysynnästä ja että loppujen lopuksi kaikki riippuu kaikesta. 
 
 

Mallien alkuarvot ja vaihtoehtoiset teoriat

Hyvä esimerkki on myös viime päivinä Hesarin mielipidesivuilla käyty keskustelu ilmastomalleista. Tänään viimeksi korostettiin sitä kuinka suuri merkitys on lähtökohtaolettamuksilla lopputuloksen kannalta. Tulokset riippuvat ratkaisevasti siitä mikä valitaan alkuajankohdaksi. Samoin on vaihtoehtoja myös mallin käyttäytymisyhtälöiden suhteen: mitä muuttujia otetaan ja mitä jätetään pois. Omassa kansantalouden Tajka-mallissani on esim 4 suurin piirtein yhtä pöätevää kulutuksen selitysyhtälöä. Lopputulos on erilainen sen mukaan mikä niistä valitaan. Myös muille kuin kulutukselle on vaihtoehtoisia teorioita eli yhtälöitä niin että yhden mallin asemesta onkin kaikkien näiden vaihtoehtojen kombinaatioiden lukumäärä malleja eli 5x4x3x3x2x2=720 erilaista mallia! Valitse siitä sitten paras! Ja sitten on vielä paljon valinnan varaa alkuolettamuksissa, joita on oltava 35 muuttujalle, sellaisille, jotka eivät riipu taloudesta, vaan ovat luonteeltaan poliittisia tai ympäristötekijöistä johtuvia. Ne on ennustettava erikseen. Vasta sen jälkeen voidaan tuottaa mallilla ennuste. Luulenpa, että sääennusteissa on sama tilanne. Viime kädessä joudutaan syklisiin aikasarjoihin ja niiden parametrien keskinäisiin suhteisiin. 
 
 

Sammakot suhdanne-ennusteissa

Sivun 36 puolivälissä Russell sanoo: "It must be conceded, to begin with, that the fact that two things have been found often together and never apart does not by itself, suffice to prove demonstratively that they will be found together in the next case we examine." Mikä se nyt olikaan se esimerkki sammakoista suhdannevaihteluiden selittäjinä. Nousukautena paljon sammakoita. Siis tarkkaillaan sammakoiden määrää, saadaan selville suhdanteiden suunta. Loppujen lopuksi ei väliä millä keinolla ennuste tehdään, kunhan se vain on luotettava. Sammakoiden esiintymisen ja suhdannevaihtelun takana saattaa ollakin jokin kolmas tekijä, esim auringonpilkut, jotka vaikuttavat sademääriin, sateet sekä viljan kasvuun että sammakoiden esiintymiseen. 
 
 

Russell ja Popper

Vähän sitä ihmettelen, että Russell sivun 36 yläosassa pyörittelee tulevaisuutta ja menneisyyttä ikään kuin kuumaa perunaa suussa. Päätyy sitten käsitykseen, ettei näillä asioilla sitten ratkaisevaa merkitystä olekaan vaan että todennäköisyys on ratkaisevaa. Onkohan niin, että siihen aikaan kun tämä on kirjoitettu, 1912, todennäköisyyslaskenta oli paljon vaatimattomammalla tasolla kuin nykyään. Nyky-Russell varmaan iskisi suoraan todennäköisyysteorioiden kautta koko tähän induktioasiaan. Mitähän mieltä oli Popper Russellista ja mitä ajatteli Rusell Popperista? Popper on sentään syntynyt 1902, joten … Ihan kuin olisi Russell Popperia lukenut: "The belief that the sun will rise to-morrow might be falsified if the earth came suddenly into contact with a large body which destroyed its rotation". Niin, vai onko Popper (falsifiointiteorian keksijänä tunnettu) lukenut Russellia? Kumpi on syy ja kumpi seuraus?

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20041213 (20041213) o  o AJK kotisivu o Russell