Teoksen otsikon alle palautumisesta on vähäinen toive, kun esille otetaan Pariisin kartta. Vaan taas heti keskitytään naisasioihin. Tosin otsikon "nimi" on yksikössä, mietittäväksi jää, onko se Gilberte, Odette vai Swann.
Odettehan se siinäGilberteen ihastunut poika tekee kaikkensa nähdäkseen edes tytön isän tai äidin. Swannia tarkastellaan uudesta näkökulmasta ja äiti vaikuttaa ylväältä, mutta menneisyydeltään hämärältä naiselta. Muistissa on, että Combrayssa rouvaa ei kelpuutettu seurapiireihin. Edellisessä osassa jäi vaikutelma, että Odettelle jätettiin lopulliset hyvästit. Hetken on vallalla ajatus, että Swann on nainut toisen puolimaailman naisen. Taas tuo naisen puolittava sana. Olin kuvitellut, että tuo arvonimi on suomentajan kehittämä ainutkertainen termi. Kuitenkin Tretjakovin aarteita esittelevän näyttelyn avajaisissa radiotoimittaja löysi luontevasti puolimaailman naisen eräästä taulusta. Tunnen varmaankin liian heikosti taidemaailman sanastoa. Vaimo on kuin onkin Odette. Poika kuulee entisten asiakkaiden analyysejä hänestä, mutta se ei horjuta rouvan arvovaltaista asemaa. Ihastuttava nainen, onhan hän ihanan tytön äiti.
Kuvaus Boulognen metsästäTällä nimellä oppikoulun maantiedon kirjani (opettajani kirjoittama) kutsui Bois de Boulognea. Jostain syystä suomentaja pitäytyy alkukielisessä nimessä. Marraskuinen metsä saa loisteliaan kuvauksen, jossa mistelin hedelmiä verrataan Michelangelon Luomisen aurinkoon ja kuuhun. Tämän loispensaan elämä nähdään heteroihmisten yhdyselämänä, kumpi sitten onkaan isäntä ja kumpi loinen. Ohessa paljastuu kirjoittajan uskovainen nuoruus.
Entisyys voittaa nykyisyydenKirjan loppu voihkii kaiken latistumista. Naisten eleganssi on vaihtunut arkisuuteen. Ampiaisenkevyiden hevosten vetämät kiesit ovat korvautuneet puistossa kruisailevilla tyylittömillä autoilla. Tämä sopisi koko teossarjan päätökseksi; millainen mahtaa todellinen loppu olla.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20040728 (20040728)
o
o AJK kotisivu
o Proust2