11 Swannin rakkaus hiipuu pois
Sanotaan nyt pari, kolme kertaaOdette raivostuu, mutta tunnustaa, että hän on ollut "sanotaan nyt pari, kolme kertaa" naisen kanssa. Tämä tunnustus raatelee Swannin sydäntä ja hän tuntee kärsimystä, joka ei muistuta mitään, mitä hän on kuvitellut. Swann onkii vielä Odettelta tietoonsa tapahtumapaikan. Se oli Bois'n saari, jonne Swann tuli myöhemmin syötyään illallista des Laumesin prinsessan kanssa. Tämä on Swannille uusi isku, koska kyse on ajankohdasta, jolloin Swann jo tunsi Odetten, eikä kaukaisesta menneisyydestä. Samalla lukija saa tietää Swannin ajatusten kautta jotakin Odetten menneisyydestä: tämän äiti oli työntänyt tyttärensä melkein lapsena jonkun rikkaan englantilaisen syliin. Tässä voisi olla luonteva selitys Odetten valumiselle puolimaailmaan.Paheen ilmapiiri myrkyttääBois'n saaren tapaus säteilee tartuntansa Swannin mielessä illalliseen prinsessan kanssa ja kaikkiin lähipäiviin - vieläpä koko kevätkauteen. Odetten paheellinen elämä heijastuu hänen sitä itse huomaamattaan hänen puheisiinsa, ja Swann saa yhä uutta tuskan aihetta, kun hän havaitsee, minkälaisesta ilmapiiristä ne kertovat. Swann haluaa tietää, onko Odette ollut tekemisissä parittajien kanssa. Odette vastaa kielteisesti, mutta lisää omahyväisesti, että kyllä häntä kysytty on, mutta hän ei ole taipunut - eri asia, jos hän olisi ollut rahan tarpeessa… - Tämäkin on tietysti tuskallisen väärä vastaus Swannin kannalta.Iskut jatkuvatOdette kertoo tavanneensa Forchevillen silloin kun hän ja Swann jo tunsivat toisensa. Kaiken lisäksi Odette ja Forcheville olivat yhdessä ravintolassa iltana, jolloin Swann etsi Odettea kiihkeästi, ja nainen vielä valehteli silloin hänelle! Swann tai pikemminkin hänen tunteensa eivät tajua, että ilotytöltä on turha odottaa rehellisyyttä ja uskollisuutta. Kahden eri maailman normit törmäävät toisiinsa ja sen seurauksena Swann kärsii mustasukkaisen ja loukatun rakastajan tuskia.Paraneminen alkaaKuitenkin vähin erin Bois'n saaren ja muiden Odetten petosten tapahtumapaikkojen nimet lakkaavat tuottamasta kärsimyksiä Swannille. Paraneminen siis alkaa. Jos Swann onnistuisi olemaan tapaamatta Odettea pitkään aikaan, haalistuvien rakkauden ja mustasukaisuuden tunteiden tilalle ei kasvaisi uusia, mutta Odette läsnäolo kylvää vielä silloin tällöin Swanniin vuoroin hellyyden ja epäluulon tunteita. Jo aikaisemmin mainittu parannuskeino, etäisyys Odettesta, on siis tunnistettu. Lopulta tämä keino tulee käyttöön Verdurinien ansiosta. Nämä järjestävät piirille pitkän, lähes vuoden kestävän laivaristeilyn. Swann viettää sillä välin rauhallista melkein onnellista elämää.Rouva Cottard parantajanaSwann kohtaa risteilyltä kesken palanneen rouva Cottardin raitiovaunussa ja saa kuulla Odetten puhuneen laivalla jatkuvasti Swannista ja vieläpä pelkkää hyvää. Odette jumaloi Swannia ja Swann on Odetten ainoa todellinen ystävä, hehkuttaa rouva Cottard. Kummallista kyllä, tämä ei lisää Swannin rakkautta Odetteen, vaan hellyyden tunteet kohdistuvat rouva Cottardiin ja jopa kamalaan rouva Verduriniin. Rouva Cottard osoittautuu paremmaksi parantajaksi kuin lääkärimiehensä oksastaessaan Swannin Odetteen kohdistuvien sairaalloisten tunteiden rinnalle toisenlaisia, kiitollisuuden ja ystävyyden tunteita.Jäähyväiset Odettelle unessaSwannin rakkaus heikkenee ja vastoin hänen aikaisempia ajatuksiaan tällaisesta tilanteesta myös pyrkimys pysytellä rakastuneena heikkenee samanaikaisesti. Tauti paranee vähitellen ja mustasukkaisuuden aihiot, joita vielä silloin tällöin ilmestyy näkyviin, eivät enää vaivaakaan häntä. Swann arvelee jo, että hän ei enää tapaa tätä rakkauden ja mustasukaisuuden kiihottavaa Odettea, mutta erehtyy. Vielä kerran unessa hän törmää tähän. Uni muuttaa Forchevillen Napoleon III:ksi ja Swann lohduttaa mustasukaisuudesta itkevää nuorta tuntematonta: "Miksi surra koko asiaa? Se ihminen ainakin ymmärtää Odettea." Myös tämä nuori mies on Swann itse! Uni symboloi Swannin vapautumista. Parturin saapuminen herättää kohta Combrayhin lähtevän Swannin tästä terapeuttisesta unesta. Swannin rakkaus ja "Swannin rakkaus" päättyvät hänen hämmästelyynsä siitä, että on tuhlannut niin monta vuotta ja toivonut kuolemaa sellaisen naisen vuoksi, joka ei ollut hänen mieleensä, eikä edes hänen tyyppiään! Tyylikäs ja onnellinen loppu sairaskertomukselle.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20040712 (20040712) o 
o AJK kotisivu o Proust2