10 Pikku teema yllättää
Heidän rakkautensa sävelSwann on jo poistumassa konsertista kun kenraali pyytää häntä esittelemään itsensä rouva de Cambremerille. Kenraali sanoo, että hän olisi mieluummin tämän naisen aviomies kuin kuolisi villi-ihmisten käsiin - ei siis aivan mahdoton naishenkilö. Tämän keskeytyksen takia Swann joutuu kuuntelemaan seuraavan kappaleen ja jäämään tähän paikkaan, jonka suurin vika näyttää olevan se, että Odette ei voisi koskaan käydä siellä. Eikös vain kuuluville putkahdakin Vinteuilin pikku teema, joka saa Swannin tuntemaan repivää tuskaa: on kuin Odette olisi astunut sisään. Hieman epäjohdonmukaista? Sekä Odetten poissaolo että "läsnäolo" tuottavat tuskaa. No, on ymmärrettävää, että kun tämä heidän rakkautensa sävel tuo elävästi Swannin mieleen onnelliset ajat, jolloin Odette vielä rakasti häntä, Swann kärsii tuntiessaan äkkiä menetyksensä suunnattomuuden.
"Vähäeleisen, viluisen hellyyden vaikutelma"Proust kuvaa mestarillisesti ja pikkutarkasti tuon teeman merkityksen ja vaikutuksen tässä tilanteessa: se konkretisoi Swannin entisen ja nykyisen situaation välisen tuskallisen jännitteen. Itse teema näyttäytyy merkityksellisenä ja elävänä, samalla yliluonnollisena olentona, joka peilaa jotakin oleellista Swannin sisimmästä. Proust antaa Swannin analysoida hiukan nuottien tasollakin, mitä teemassa oikein tapahtuu: "tämä vähäeleisen, viluisen hellyyden vaikutelma johtui teemaa muodostavien viiden sävelen vähäisestä aste-erosta, ja niistä kahden alituisesta toistumisesta. --- Miten ihana oli pianon ja viulun kaksinpuhelu!" Sitten teema katoaa. Swann ärtyy kun typeryksistään kuuluisa kreivitär kääntyy hänen puoleensa kertoakseen vaikutelmiaan jo ennen kappaleen loppua, mutta hymyilee sitten kun kreivitär lausuu: "Suurenmoista, en ole ikinä nähnyt noin hienoa esitystä!" ja rehellisyyden nimissä lisää vielä varauksen: "…hienoin näkemäni esitys…henkien manaamisen jälkeen!"
Parannuskeinot tiedossa, mutta…Sinä iltana Swann tajuaa, että Odetten rakkaus ei palaa enää koskaan. Swann pohtii toivotonta rakkauttaan ja ymmärtää, että jos hän tai Odette matkustaisi pitemmäksi aikaa pois, tunne ehkä hiipuisi, mutta hänellä itsellään ei ole voimia siihen. Hän jopa toivoo, että Odette kuolisi kivuttomasti liikenneonnettomuudessa. Järki tietää, että eroon tästä helvetistä olisi päästävä, mutta tunne on niin vahva, että Swann on voimaton sen otteessa. Swannin järkeilyn mukaan myös päivittäinen kanssakäyminen saattaisi parantaa taudin, mutta siihenhän Odette ei anna mahdollisuutta.
Kuka voi olla näin halpamainen?Kohtalon iskut jatkuvat: Swann saa nimettömän kirjeen - ilmeisesti lähipiiristä. Sinä kerrotaan Odetten olevan lukuisten miesten ja naisten rakastajatar, ja ottavan usein vastaan ilotalossa. Tämä ehkä selittää Odetten ammattimaisen välinpitämättömyyden: Swann on vain yksi asiakas monien joukossa. Tällaista toispuolista kiintymistä saattaa sattua aivan kunniallisissakin liikesuhteissa: asiakas kuvittelee tai toivoo merkitsevänsä myyjälle muutakin kuin asiakasta, mutta tämän ystävällisyys on vain myynninedistämistä.
Epäilyksen psykologiaaSwann parka ei oikein usko kirjeen sanomaa, koska se ei vastaa hänen tuntemaansa Odetten käyttäytymistä (ja, rakkaushan on tunnetusti sokea), mutta häntä askarruttaa, kuka hänen ystävistään tai tuttavistaan voisi syyllistyä tällaiseen halpamaisuuteen. Kaikki ovat vuorollaan epäilyksenalaisia. Proust luo oivaltavasti "epäilyksen psykologian" perusteita: miten ihmistajunta vatvoo tuskaisesti vaihtoehtoja, valitsee ja hylkää niitä aina uuden idean noustessa esiin. Pahimmalta ajatukselta Swannista näyttää tuntuvan se, että Odette olisi ollut toisen naisen - vieläpä rouva Verdurinin kanssa! Muutamasta Odetten viattomasta kommentista - ja nimettömän kirjeen viestistä - rakentuu lopulta tämä Swannia kauhistuttava mahdollisuus. Vaikka hän tietää Odetten inhoavan uteluja, Swann ottaa riskin ja kysyy. Ristikuulustelijan taitavuudella ja sinnikkyydellä hän ahdistelee Odetten nurkkaan. Ensi lukujaksossa näemme, onko Odette lesbo.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20040707 (20040707)
o 
o AJK kotisivu
o Proust2