03 Swann koukussa
Odette onkin jo lähtenyt!Swann ryhtyy varmistamaan, ettei hän itse eikä myöskään Odette kyllästyisi suhteeseen. Keinona hän käyttää Odettelle lähettämäänsä teeskenneltyä pettymystä ja raivoa pursuvaa kirjettä. Tämä piristääkin kummasti suhdetta ja saa Odetten lähettämään hyvin hellän vastauskirjeen. Rouva Verdurinin kokenut silmä havaitsee, että parin kesken "alkaa polttaa". Swann ei näytä tajuavan, miten pahasti hän on jo koukussa, ennen kuin käy niin, että Odette on Swannin saapuessa ehtinyt lähteä Verdurineilta. Tämä sattumus on Swannin oma vika, sillä lykätäkseen väistämätöntä eroa Odettesta illan päättyessä, hän viivyttää omaa menoaan Verdurineille. Vaikuttaa järjettömältä käyttäytymiseltä! Tässä illan päättymisen haikailussa on jotakin samanlaista kuin nukkumaan menon ja äidistä eroamisen pelossa, jonka teoksen kertoja koki lapsena Combrayssa.Mieletön Odetten etsintäTodetessaan Odetten lähteneen Swann vapisee ajatellessaan nautintoa, jota ilman hän jäisi. Nyt vasta hän tajuaa nautintonsa hinnan. Alkaa mieletön Odetten etsintä kaupungilta. Verdurineilla on havaittu Swannin mielentila. Rouva on vakaasti sitä mieltä, että Odetten pitäisi "maata Swannin kanssa". Odette on sentään jättänyt hovimestarin kautta Swannille sanan siitä, mistä hänet voisi tavoittaa. Kaupungin ravintolat käydään ajurin kanssa lävitse, mutta turhaan. Ajuri rohkenee jo ehdottaa kotiinpaluuta, mutta se ei käy alkuunkaan. Swann on todella koukussa! Kirjailija kuvaa osuvasti, miten rakkaus syntyy "siinä silmänräpäyksessä kun kyseinen henkilö pujahtaa käsistämme ja hänen seurassaan nauttimamme mielihyvän kaipuu väistyy välittömästi ahdistuneen halun tieltä, joka kohdistuu tähän samaan henkilöön". Tämä mieletön halu tähtää toisen ihmisen omistamiseen."Mitä, ei yhtään ainoata katleijaa?"Lopulta ihme tapahtuu: Swann törmää kadulla yllättäen Odetteen. Vaunuissa sitten Swann lopulta rohkaistuu lähestymään tätä (työläistytön kanssa ei ilmeisesti ollut mitään estoja). Tarvitaan kuitenkin tekosyy, Odetten kaula-aukkoon kiinnitetyn kukkakimpun korjaaminen. Ilta päättyy Odetten vuoteessa ja rouva Verdurinin toive siis toteutuu. Vielä seuraavanakin päivänä tarvitaan kukkakimppua tekosyynä alkuun pääsemiseksi. Lopulta katleijakimpusta tulee eräänlainen rituaali, jota tarvitaan aloitteen tekemiseksi, vaikka kukkakimppua ei enää olekaan . "Mitä!? Ei yhtä ainoata katleijaa! Mitä minä nyt 'asettelisin' tänä iltana?" kysyy Swann kuin ujo koulupoika. Lopulta katleijakimpusta on tullut kielikuva, jolla he viittaavat rakasteluun. Niin suhde vakiintuu. Ystävät ihmettelevät Swannin muuttumista - enää hän ei tarvitse suosituskirjeitä naisiin tutustumista varten.Pikku teema suhteen ylläpitäjänäSwann haluaa jatkuvasti kuulla Odetten soittamana pikku teeman, vaikka tämä soittaakin kovin huonosti. Teema samastuu Swannin mielessä hänen rakkauteensa Odetteen. Välillä Swannin käytännön järki alkaa ihmetellä, miksi ihmeessä hän uhraa niin paljon aikaa tähän naiseen, mutta aina pikku teema "muuttaa hänen sielunsa mittasuhteet" ja epäilys hälvenee. Vaikuttaa siltä, että pikku teema on kuin huumetta, joka sumentaa Swannin järjen argumentit. Tämä kertomus todistaa vakuuttavasti vanhan viisauden, jonka mukaan rakkaus on sokea.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20040520 (20040520) o 
o AJK kotisivu o Proust2