Koskela Pirkko
06 Mustasukkaisuus syö miestä

• Swannin rakkauden pimeä puoli
• Sisäpiiri sulkeutuu
• Odetten kaksoiselämä
• Suhteen keskikesä
• Palautetta
• Lähetä palautetta!

Swannin rakkauden pimeä puoli

Swannin epäilykset ovat heränneet, vaikka hän ei sitä halunnut. Hän on mustankipeä, mikä tuntuu Proustin käsityksen mukaan olevan tämän suhteen kehityksessä väistämätöntä. Odette, joka alunperin ei ollut hänen makuunsa ensinkään, on nyt kaikki kaikessa, ja saavutetun onnen menettämisen pelko tuottaa tuskaa. Se panee miehen hiiviskelemään pikkutunneilla koputtelemassa vääriin ikkunaluukkuihin, raivoamaan tyhjille kaduille, avaamaan toiselle osoitetun kirjeen ja palkkaamaan jopa salapoliisin. Pahinta on kuitenkin oman mielikuvituksen hillitön laukka, joka tuottaa yhä ahdistavampia visioita. Swannin puheet ja temput muuttuvat yhä merkillisemmiksi, ja lopulta myös Odette tajuaa olevansa niskan päällä.

Sisäpiiri sulkeutuu

Verdurinien mitta on täynnä: Swann ei enää ole tervetullut heidän järjestämiinsä tilaisuuksiin. Hänessä on selviä "ikävystyttävien" ominaisuuksia, hän ei ole tarpeeksi nöyrä eikä edes hauska. Ulospelaaminen hoidetaan muka sivistyneesti mitään sanomatta, mutta kyllähän Swann tajuaa, missä mennään. Tohtori Cottardille sattuu pieni lipsahdus, mutta nopeasti hänkin oppii mistä päin nyt tuulee. Ei siis enää yhteisiä retkiä ja illallisia, ei "meidän sävelmämme" kuuntelua julkisesti. Odette säilyttää entisen asemansa sisärenkaassa, joten Odetten ja Swannin suhdekin muuttuu, tapaamiset harvenevat. Katkerana Swann nimittelee ennen jalomielisinä taiteenystävinä pitämiään Verdurineja pahimmanlaatuiseksi roskajoukoksi - he ovat nyt Odetten tapaamisen este, eivätkä enää sen tae.

Odetten kaksoiselämä

Swannia askarruttaa yhä enemmän se, mitä Odette puuhaa silloin kun ei ole hänen kanssaan. Hänen mielessään Odettella on kaksoisrooli, vähän kuin Joutsenlampi-baletissa. Valkoinen Odette nukkuu päiväunia, kirjoittelee kirjeitä, puristaa appelsiinimehua ja tapaa korkeintaan sukulaisia ja vanhoja ystävättäriään: hänen lempeissä silmissään kimaltavat kyyneleet ja hän taivuttaa kaulaansa viehkeästi hymyillen. Musta Odette on ahne ja paheellinen nainen, joka valehtelee ja juonittelee, jolle ala-arvoiset huvitukset ovat kaikki kaikessa, ja joka antautuu himokkaasti suhteisiin monien miesten kanssa. Heilurimaisesti molemmat kuvat nousevat esiin vuorotellen, eikä miespolo pysty päättämään, kumpaan uskoisi.

Todellinen Odette lienee jotakin tuosta väliltä. Swann ei ole hänen elämänsä ensimmäinen mies, ehkä ei ainoakaan. Ehkei nainen ole kovin älykäs, mutta kyllä tyhmempikin huomaa, kun mies on koukussa. Nyt hänen ei tarvitse edes yrittää ymmärtää miehen monimutkaisia selittelyjä, ei piitata omituisista syytöskirjeistä: hän tietää, että suloinen sovinto on kuitenkin odotettavissa. Niinpä hän voi rauhassa matkustella Verdurinien kanssa ja olla sen kummemmin piittaamatta Swannin kärsimyksistä ja tämän lähettämistä tiedustelijoista ja vakoojista. Aika ammattimainen asenne, mistä kielii myös se, että Odette "unohtaa" ilmoitella Swannille tulemisistaan ja menemisistään. Raha on kuitenkin aina tarpeen, eikä sen pyytäminen näytä Odettesta tuntuvan mitenkään vaikealta. Onnistuu, jos onnistuu. Swannin mielikuvitukselle ehdotus linnanvuokrauksesta musiikkijuhlien ajaksi on kuitenkin aivan liikaa: Odette siellä huumaavissa nautinnoissa Forchevillen kanssa, voi ei!!!

Suhteen keskikesä

Vaikuttaa siltä, että loppua kohti Swannin ja Odetten suhde asettuu jonkinlaiseen värjyvään tasapainotilaan. Sopivilla kommenteilla Odette osaa ylläpitää rakkautta arkipäivän tasolla, vaikka sen huimaavimmat hetket ovat jo takana. Aika kuluu, Odetten viehkeys alkaa rupsahtaa, mutta mukavuudenhalu sen kun kasvaa. Mustasukkaisuuden puuskat tuovat itse asiassa vakiintuvaan suhteeseen kaivattua intohimoa, välillä taas Swann kaipaa vain rauhaa ja kyllästymistä vaikka avioliiton muodossa, jos se vain olisi mahdollista. Pääsisi tästä hulluudesta! Odette ottaa asiat rauhallisesti, hän antaa Swannin houria omiaan, eikä lähde mukaan kaikkiin kuvioihin. Kyllä kai hän Swanniin jollakin lailla kiintynytkin on, kun ei karista noin hankalaa ihailijaa liepeistään. Mutta onko Odette Swannin kohtalo? Eivätkö hänen aiemmat naisjuttunsa ole mitenkään valmistaneet häntä tähän meneillä olevaan? Swann on Proustin suurennuslasin alla kuin kiintoisa koppakuoriainen, ja saa ilmeisesti kiemurrella vielä pitkään.

Palautetta 

Lähetä palautetta!