Joskus on sanottu, että älykäs ihminen hakee aina ratkaisun tai ainakin selityksen ongelmaan. Tässä tavoitteena ongelman ratkaisulle oli, että piti olla ikään kuin vahingossa samassa paikassa kuin rakastajatar vaikka tämä oli kieltänyt Swannia olemasta paikalla. Ratkaisua Swannkin yritti löytää epätoivon vimmalla - kunnes huomasi, että kuka tahansa - siis Odettekin - olisi huomannut mistä oli kysymys. Näin vierailut Compiegneen tai Pierrefondsiin jäivät toteutumatta ja piinaava Odetten odotus alkoi. Kartat ja kuvat tuli tarkkaan tutkituksi. Mielestäni tämä kohta- Swannin "järkeilyn" ja odottamisen kuvaus - oli taas sitä hyvää Proustia. Edellisessä kirjassa maisemat saivat paljon painoa. Tässä opuksessa on kuvattu yhden miehen tunne-elämää onnistuneesti. Paikoitellen on tullut melkein ääneen ajateltua, että juuri tuoltahan tuo voisi tuntua. Tuo mustasukkaisuuskin tai omistamisen halu.
Combrayn lapsuuden muistot - tuska iltaisinProust toi mielestäni tässä lukujaksossa ensimmäisen kerran esille oman tuskansa, johon lähes kaikki olivat kiinnittäneet huomiota kirjasarjan ensimmäisessä luvussa. Se iltaisin ja öisin koettu tuska oli lapsesta varsin kovaa ja tässä hän vertasi näitä lapsuuden tuntemuksiaan Swannin tuntemuksiin ja totesi Swannin elämän olevan vielä kovempaa kuin hänen aikoinaan. Perusteluna tälle oli, että Swann ei pääse tuntemuksistaan eroon missään vaiheessa vuorokautta - hänellä tuska oli kovaa vain iltaisin. Swann kaipaisi arkea.
Härnääkö Odette ?Onko Odette kovan luokan pelaaja? Hän ei Compiegnen tai Pierrefondsin vierailujen aikana edes muistanut Swannia. Kun Forcheville ja Swann pyrkivät saatolle yhtaikaa, Odette kuitenkin kysyi lupaa Swannilta. Tiesikö Odette, että Swann kaipaa arkea, koska nuhteli Swannia tekemättömistä töistä (kuten ehkä joskus aviovaimoilla on tapana tehdä vielä nykyäänkin ?). Ajoittain Swann kokee varmasti Odetten kiusaavan häntä ja kokee myös vihan tunteita. Pyyntö, jossa Odette pyytää Swannia kustantamaan hänelle matkan, jonka aikana kuunneltaisiin Wagneria ( = liian vaikeaa ainakin Odettelle) ja Odette tarjoaisi Verdurineille illallisen. Kiukku oli noussut jo etukäteen ja ikävää kirjettä, joka todella lähetettiin Odettelle oli jo aikaisemmin suunniteltu.
Heiluriliike ?Odetten toimintaa on kuvattu kirjassa heiluriliikkeeksi, mutta sellaista taitaa olla myös Swannin toiminta. Edellinen otsikko oli "Härnääkö Odette ?" Otsikkoa voisi jatkaa seuraavasti: " vai onko kyseessä kahden tasapainottoman ihmisen taistelu toimivasta ihmissuhteesta ? " Tätä jään miettimään. Ehkä kirjan tarkoituksena on todella esitellä Swannin tietä, Swannin rakkauselämän ja tunne-elämän kehitystä.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20040615 (20040615)
o
o AJK kotisivu
o Proust2