Manner Asta 
03 Kuka selittäisi rakkauden ?

Proust havaitsee lukujaksomme alussa, että mikään järkiseikka ei selitä hänen tunteitaan Odettea kohtaan. Odetten mielikappaleiden nuotit pöydällä eivät ole mukavan tuntuisia sen vuoksi, että Odette soittaisi hyvin ne - päinvastoin. Swann toteaa, että Odetten avut eivät riittäneet selittämään sitä, miksi hän viihtyi tämän kanssa Swann koki rakastuneensa kuten nuoruudessa. Mielestäni kuitenkin pari seikkaa ehkä sittenkin erottaa Swannin rakastumisen ja nuoruudessa tapahtuvan rakastumisen. Hän ei itse asiassa oikeastaan edes välittänyt siitä, että ehkä Odette ei näistä hänen päivittäisistä vierailuista nauttinutkaan ihan niin paljoa. Lisäksi pohdinnan kautta Swann päätyi siihen, että ei oikeastaan ole väliä, mitä Odette päivisin tekee. Nuoruudessa rakastunut toivoo, että rakastettu viihtyy ja toisaalta pelätään, mitä tapahtuu niinä aikoina kun ei itse saa rakastettunsa kanssa olla. Tosin mustasukkaisuus pulpahti esille lukujaksomme lopussa. 
 
 

Sanojen merkitys eri ihmisille

Eilen katsoin televisiosta hetken ohjelmaa, jossa Yves Saint Laurentin elämää käsiteltiin. Yksi haastateltavista sanoi, että nuoruudessa hän käsitti, että maalaukset ja musiikki saattoi olla taidetta, mutta että myös vaatteet voisivat sitä olla. Hän oli syntyjään keskiluokkaa ja vaatteet taideteoksina kuuluivat vain todella rikkaiden ranskalaisten elämään. Hän on kuitenkin oppinut arvostamaan vaatteita ja muotia ja löytämään/etsimään epäkäytännöllisistäkin vaatteista sen hyvän puolen. Tässä Proust kuvaa Swannin epätoivoa, kun Odette ei "edes" ymmärrä mitä sanat "hieno" ja "tyylikäs". Swann toteaa aika samaan tapaan kuin tuo tv-ohjelman haastateltva, että kyseiset laatusanat muuttavat muotoaan ympäristön mukaan. Hän ei edes yrittänyt oikaista Odetten käsitystä sanoista. 
 
 

Jalomieliset Verdurinit

En päässyt ihan selvyyteen siitä, kuvasiko Proust nyt Swannia ulkopuolisena vai kuvasiko hän Swannia ulkopuolisena. Joka tapauksessa tässä kohtaa pohdittiin sitä, mitkä seikat vaikuttavat meidän käsityksiimme ihmisistä. Luulen, että Pekka Sinulla on tässä nyt oiva paikka taas tuoda tutkimuksesi hedelmiä näkyviin. Mmikä on subjektiivista ja mikä on objektiivista ja milloin jokin asia saatetaan kokea objektiiviseksi vaikka ei sitä todellakaan ole. 

Tässä kohtaa voisi olla paikallaan ihan pohtia mikä joskus on uskollisuuden hinta. Uskollisuus ystäviä kohtaan ei välttämättä ole aina helppo, koska uskollisuus ystävää kohtaan voi vaatia joskus laajemman piirin pettämistä. Joskus yleinen etu ja ystävän etu menevät ristiin. Päätöksentekotilanteita on varmaan jokaisen kohdalle tullut. Proust myös kuvaa sitä, että ehkä nuoruudenystävyys ja vanhemmalla iällä saavutettu ystävyys ovatkin erilaisia. Henkilökohtainen mielipiteeni (näin äkkiseltään) on, että nuoruuden ja lapsuuden aikana solmitut ystävyyssuhteet ovat sittenkin pyyteettömämpiä kuin aikuisiällä solmitut. Tähän loppu tulemaan EHKÄ Proustkin tuli. 

 

Palautetta 

Pekka Pihlanto: Objektiivisuudesta ja subjektiivisuudesta

Pekka:  Asta: "En päässyt ihan selvyyteen siitä, kuvasiko Proust nyt Swannia ulkopuolisena vai kuvasiko hän Swannia ulkopuolisena. Joka tapauksessa tässä kohtaa pohdittiin sitä, mitkä seikat vaikuttavat meidän käsityksiimme ihmisistä. Luulen, että Pekka Sinulla on tässä nyt oiva paikka taas tuoda tutkimuksesi hedelmiä näkyviin. Mikä on subjektiivista ja mikä on objektiivista ja milloin jokin asia saatetaan kokea objektiiviseksi vaikka ei sitä todellakaan ole." 

Pekka: Luullakseni Proust kuvasi Swannia niin kuin romaanikirjailija tekee, ikään kuin asettuen kuvattavan rooliin tai ainakin sellaiseen asemaan, että pystyy "lukemaan" tämän ajatuksia ja tuntemuksia. Swannilla oli ilmeisesti todellinen esikuva, jolta itseltään ja muiltakin aikalaisilta Proust sai tietoa tästä romanssista. Loput Proust kehitteli itse.

Objektiivisuus ja subjektiivisuus ovat melkoisesti meidän oman kuvittelumme varassa, sillä "havainto- ja ajattelukoneistomme" ovat subjektiivisuuden leimaamia. Jos hankimme mahdollisimman huolellisesti tietoja jostakin kohteesta (vaikkapa ihmisestä) ja kysymme myös muiden ihmisten mielipidettä, lopputulos on parhaimmillaan niin objektiivinen käsitys kuin mihin pystymme. Silti emme voi koskaan täysin varmistua, etteikö subjektiivisilla ennakkokäsityksillämme ja tulkinnoillamme olisi tässäkin jokin roolinsa. 
 

 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asta Manner ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20040521 (20040521) o o AJK kotisivu o Proust2