|
Etupäässä sisäinteriöörien kuvaajana viihtynyt Proust heittäytyy jokimaiseman lumoihin. Käyskellään pitkin Vivonne-joen rannan vetopolkua, ilmeisesti sitä käyttäen on ihmisvoimin tai juhtien avulla vedetty proomuja. Kulleroita, "ehkä ne olivat tulleet Aasiasta monia satoja vuosia sitten". Tämähän on koin kasvitieteilijän kynästä. Koko kulleron suku on alkujaan lähtöisin Aasiasta. Meikäläistä kulleroa on kyllä Ranskan vuoristoissa ja Keskiylängöllä, mutta ei kirjan toiminta-alueella. Kyseessä on varmaankin kautta koko Euroopan koristekasvina viljelty kesäkullero, Trollius chinensis, joka on tuotu Aasiasta.
Vesikasvien viljelemistä harrastanut tilanomistaja oli täyttänyt Vivonnen suvantolammet lumpeilla. Ranskalaisilla on ilmeisesti suuri viehtymys tähän vesikasviin. Lummemaalari Claude Monetin jäljennös taulusta Bassin aux Nympheas kuvittaa olohuoneemme seinää yhdessä sodankyläläisen kulleroniittynäkymän kanssa. Joen rantoja reunustaa maakuntakukkamme kurjenmiekka.
Karppi ja hänen onkijansa. Haave saada maata veneen pohjalla, katsella sinistä taivasta ja antaa virran viedä. Kai tämä ajatus olisi ollut mahdollista toteuttaa, samoin kuin taannoin määrätietoisesti etsimällä olisi löytynyt maalaistyttö halattavaksi. Timeen ei tartuta.
Proustin esiaste
Osuin vieraisille taloon, jonka kirjahyllyssä oli teos Suurten kirjailijoiden elämänkertoja. Marcel Proust oli tietysti mukana. Hänestä esitetty luonnehdinta vastaa täysin kirjan haaveilijapojan olemusta. Epäurheilullinen tyyppi, joka kuitenkin lähtee jopa yksin kävelemään kirkastaakseen samalla ajatusmaailmaansa. Liikunta terästää ajattelua, johan itse Sokrates yhdisti kävelyn ja älyllisen opetuskeskustelun. Nykyään on viritelty kävelykokousten ideaa, jossa osanottajat ainakin pysyvät hereillä, jos eivät omaa somnambulistisia taipumuksia.
Miksi Combray?
Kirjan tapahtumat on sijoitettu Proustin lomakaupunkiin Illiersiin. Jostain syystä sitä ei kutsuta tällä nimellä. Tiekartassa on kuitenkin nimi Illiers-Combray, ilmeisesti kohde on proustfanien pyhiinvaelluskohde. Samaten tiettyä kirjailijaa ei kutsuta oikealla nimellä vaan on kehitelty tuo Bergotte. Odysseuksessa saattoi luottaa siihen, että Joycen nimivyörytyksen yksilöt olivat aitoa tavaraa.
|
o AJK kotisivu
o Proust