| Marcel Proust (1 871 — 1 922) on vuosisatamme merkittävimpiä
kirjailijoita, ranskalaisen romaanin suuri uudistaja. Hänen mahtava
seitsenosainen romaaninsa Kadonnutta aikaa etsimässä on modernin
kirjallisuuden kiistattomia merkkiteoksia.
Ensimmäinen osa Combray on alkusoitto, teemojen esittely. Proust kuvaa omaelämäkerralliselta pohjalta vuosisadan vaihteen pariisilaista aatelistoa ja suurporvaristoa. Tapainkuvaus yhtyy selkeään psykologiseen erittelyyn, kylmään ja kirkkaaseen alitajunnan pimeimmätkin salaisuudet paljastavaan tarkkailuun. Keskeinen teema on muistin toiminta: sattuma herättää eloon lapsuuden maailman, Combrayn, tuoreena ja voimakkaasti aistittavana. |
|
| 1871 | 10, heinäkuuta, nelisenkymmentä päivää Kommuunin
verisen luhistumisen jälkeen Marcel Proust syntyy isosetänsä
Louis Weilin asunnossa Pariisissa, Rue de la Fontaine 96:ssa. Isä,
tohtori Adrien Proust (1834-1903) on kotoisin Illiersistä (Proustin
Combray), äiti Jeanne Weil on Lothringenista kotoisin olevan, juutalaissyntyisen
pörssivälittäjän tytär. Lapsuutensa Proust asuu
Pariisissa, Boulevard Malesherbesillä ja viettää lomat vanhempiensa
kanssa Illiersissä tätinsä Elisabethin luona, Rue du Saint-EspritiHä
sijaitsevassa talossa. Kesäisin hän lomailee isoäidin tai
äidin kanssa Normandiassa, eritoten Trouvillessa.
. |
| 1873 | syntyy Robert, Marcel Proustin veli, joka isänsä tavoin tulee omistautumaan lääketieteelle. |
| 1880 | ensimmäinen astmakohtaus; tämä sairaus tulee jatkumaan koko Proustin elämän ajan. |
| 1882 | Koulunkäynti alkaa: Lycee Condoreet. |
| 1886 | Proust tutustuu Marie de Benardakyyn (Gilberte Swannin esikuvia), hänen sisareensa Nellyyn sekä Antoinette ja Lucie Faureen, tulevan presidentin Felix Fauren tyttäriin. |
| 1887 | Proust menee kesällä äitinsä seurassa Salies-de-Bear-nin terveyskylpylään. Lycee Condorcetissa uusi opettaja Maxime Gaucher, Revue Bleuen kirjallisuusarvostelija, kiinnittää ensimmäisenä huomiota pojan ainutlaatuiseen lahjakkuuteen |
| 1988-89 | Lycee Condoreet: Proustin filosofian opettajana on Marie Alphonse Darlu, jonka vaikutus Proustiin on huomattava. Proustin ystäviä ovat Jacques Bizet (Georges Bizetin poika), Robert de Flers ja Daniel Halevy (jonka isä oli Ludovic Halevy, kirjailija ja Ranskan Akatemian jäsen). Proust osallistuu koulun lehden Revue lilasin toimittamiseen ja ottaa ensimmäiset askeleet seurapiirielämässä. Rouva Strausin salongissa hän tutustuu Charles Haasiin (joka romaanissa muotoutuu Swanniksi) sekä prinsessa Matildeen. Proust on myös taiteilija Madeleine Lemairen salongin vieraita. Rouva Strausin piirteitä kantaa romaanissa Guermantesin herttuatar: Madeleine Lemairen piirteitä rouva Verdurin. |
| 1889 | Marraskuussa Marcel Proust astuu »vapaaehtoisena» Orleansin
76:nteen jalkaväkirykmenttiin. Asepalveluvuoten-sa aikana
hän tutustuu kreivi Robert
de Billyyn sekä Gaston Annan de
Caillavetiin, tulevaan näytelmäkirjailijaan.
Tämän äidin salongin vakituisia vieraita on Anatole France
(jonka joitakin piirteitä romaanissa kantaa kirjailija
Bergotte},
Proustin isanäiti kuolee Illiersissä 19. maaliskuuta. |
| 1890 | Proustin äidinäiti kuolee Pariisissa 2. tammikuuta. 20. marraskuuta Proust kirjoittautuu Pariisin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. |
| 1891 | Proust seuraa luentoja myös Ecule des Sciences politiquesissa sekä Sorbonnessa. Täällä hän kuuntelee Bergsonin filosofian luentoja; avioiduttuaan Louise Neuburgerin kanssa on Bergson nyt Proustin sukulainen. Kesällä Proust käy pelaamassa Neuillyssä tennistä ystävänsä Gaston de Caillavetin ja tämän morsiamen Jeanne Pouquetin kanssa (myös Jeanne Ppuquet on mukana Gilberte Swannin hahmossa). Syyskuussa hän oleskelee Normandiassa ja käy ensi Kerran Cabourgissa (joka Trouvillen kanssa on romaanin Balbecin innoittaja) ja rouva Laure Baigneresin huvilassa Les Fremontsissa (josta syntyy romaanin La Raspeliere). |
| 1892 | Proustin ensimmäiset kirjalliset tuotteet ilmestyvät lehdessä
Le Banquet (jonka
ovat perustaneet Proustin ystävät
Fernard Gregh, Jacques Bizet,
Daniel Halevy, Robert Dreyfus, Robert
de Flers, joihin myöhemmin liittyvät
Leon Blum ja Gaston de
Caillavet). Proustin tuotteet ovat arvosteluja, esseitä,
joista monet on myöhemmin julkaistu teoksessa
Les Plaisirs et les Jours,
seka Anatole Francelle omistettu kertomus Violante ou la Mondanite.
Proust kirjoittaa myös Litterature et Critique-lehteen. Talvella Proust on vakituinen vieras Laure Haymanin salongissa (Laure Hayman on mukana Odette de Crecyn hahmoa luotaessa); ja keväällä hän rakastuu kreivitär Laure de Chevigneehen (josta on muistumia Guermantesin herttuattaressa), jolle hän omistaa Le Banquetissa julkaistun esseen L'Esquisse d'apres Madame X. Puolivälissä elokuuta Proust siirtyy Trouvilleen, jossa kokee lyhyen idyllin Marie Finalyn kanssa (tämän veli, pankkiiri Horace Finaly on ollut Blochia innoittamassa). |
| 1893 | Proust julkaisee Revue Blanchessa useita esseitä ja
novellin Melancolique villcgiature de Madame de Breyves; monet näistä
on koottu teokseen Les Plaisira et Ies Jour s. Madeleine Lemairen
salongissa Proustille esitellään uusi tuttavuus:
kreivi Robert de Montesquiou-Fezensac
(purooni de Charlusin perushahmo}, joka pian on
Proustin ystäviä samaten kuin kreivitär Greffulhe (jälleen
muuan Guermantesin herttuattaren esikuvia).
Kesällä Proust käy Trouvillessä ja sitten Saint-Moritzissa, jossa tutustuu Anna Brancovaniin, tulevaan kreivitär dc Noaillesiin. 3. lokakuuta kuolee Pariisissa Proustin ystävä William Heath, jolle hän omistaa teoksensa Les Plaisirs et les Jours. |
| 1894 | Proust ystävystyy nuoren venezuelalaisen muusikon Rey-naldo
Hahnin, Massenetin oppilaan kanssa. Huhtikuussa Proust tapaa illallisilla
rouva de Caillavetin luona Oscar Wilden.
Elo-syyskuun ajan Proust viettää Reynaldo Hahnin kanssa rouva Lemairen linnassa, Reveillonissa; sitten äitinsä kanssa Trouvillessä. Lokakuussa kapteeni Alfred Dreyfus pidätetään epäiltynä »maanpuolustusta koskevan aineiston luovuttamisesta vieraan vallan (Saksan) haltuun»; 22. joulukuuta hänet julistetaan syylliseksi, hän menettää sotilasarvonsa ja hänet lähetetään elinkautiseen vankeuteen Guayanaan, Pirunsaarelle. |
| 1895 | Proust valitaan toimeen Pariisin Mazarine-kirjastoon. Hän julkaisee
Le Gaitlois-lehdessä kaksi artikkelia: Un, di-manche au Conservatoire
(14.1.) ja Figurex Purisiennes, Camille Saint-Saens (11.12.); sekä
Revue Hebdomadaires-srt novellin La mor1 de Baldassare Silvande (29.10.),
joka on omistettu Reynaldo Hännille. Jacques-Ernile Blanche tekee
Proustin muotokuvan. Rouva Lemairen salongissa Proust kuulee ensimmäisen
kerran, Ysayen soittamaan, Saint-Saensin d-molli sonaatin (joka muiden
musiikkielämysten rikastuttamana muodostaa romaanin Vinteuilin sonaatin).
Heinäkuussa Proust viettää äitinsä kanssa joitakin päiviä Saksassa ja elokuun Reynaldo Hahnin kanssa ensin Saint-Germain-en-Layessa, Hahnin sisaren luona, sitten rouva Lemairen huvilassa lähellä Dieppeä. Syyskuussa Proust 239 menee äitinsä luo Trouvilleen ja tutkii tämän kuun aikana tarkasti koko Bretagnen. Bretagnessa, Beg-Meilissä hän aloittaa laajan romaanin Jean Santeuil, jonka kirjoittamista hän jatkaa aina vuoteen 1899 saakka. Teos jää kuitenkin keskeneräiseksi ja ensi kerran se julkaistaan 1952. |
| 1896 | Proust julkaisee neljä runoa, joihin Reynaldo
Hahn on säveltänyt musiikin. Teoksen
nimenä on Portraits de Peintres
ja »muotokuvien» kohteina ovat
A. Guyp, P. Potter, A, Van Dyck ja A. Watteau.
Runot on julkaistu uudelleen teoksessa Les Plaisirs et les Jours, joka
ilmestyy 13. kesäkuuta. Teoksen esipuheen on kirjoittanut Anatole
France ja sen on kuvittanut Madeleine Lemaire. 15. heinäkuuta
Revue Blanche julkaisee Proustin huomattavan artikkelin Contre 1'obscurite.
10. toukokuuta kuolee isosetä Louis Weil, romaanin Adol-phe setä; 29, tai 30. kesäkuuta kuolee äidin isä Nathe Weil. Elokuussa Proust menee äitinsä kanssa Mont-Doren ter-veyskylpylään ja lokakuussa hän vierailee Fontaine-bleaussa. Dreyfusin tuomion tarkistusta aletaan vaatia; uuden oikeudenkäynnin tarpeellisuutta julistavat tuomitun veli Mathieu ja muutamat intellektuellit J. Reinachin, G. Mo-nodin ja L. Herrin johdolla. |
| 1897 | Proust työskentelee jatkuvasti
Jean Santeuilin parissa. Tammikuussa hän
kirjoittaa Revue d'Ari dramatiqueen mietteitä
teatteriarvostelusta, Silhouette d'artiste. Helmikuussa hän
käy Tour de Villebonnissa
kaksintaistelun Jean Lorrainin kanssa, joka 3. helmikuuta oli Le Journal-lehdessä
syyttänyt häntä verhotusti homoseksuaalisuudesta.
15. marraskuuta Mathieu Dreyfus syyttää majuri Walsin-Esterhazya sen kirjeen laatimisesta, jonka perusteella Alfred Dreyfus oli tuomittu. Myös Proust asettuu »drey-fusardien» puolelle. Rouva Strausin salongista on muodostumassa Dreyfusin kannattajien päämaja. 16. marraskuuta kuolee Pariisissa Alfred Daudet; 19. marraskuuta Proust, joka oli tutustunut Daudetiin 1894 ja ystävystynyt tämän pojan Lucienin kanssa, julkaisee La Presse-lehdessä artikkelin Adieux ci A. Daudet. |
| 1898 | 10. tammikuuta majuri Esterhazy astuu sotaoikeuden eteen, joka julistaa hänet syyttömäksi. Neljä päivää myöhemmin Ernile Zola julkaisee radikaalissa UAurore-lehdessä kuuluisan avoimen kirjeensä tasavallan presidentille Dreyfusin tapauksen johdosta (J'accuse). Artikkelinsa vuoksi Zola kutsutaan oikeuteen ja tuomitaan vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Pääesikunnan tiedotusosaston upseeri Henry pidätetään; hän tekee itsemurhan tunnus tettuaan väärentäneensä tärkeimmät Dreyfusin tuomitsemiseen johtaneet asiakirjat. |
| 1899 | Proust innostuu Ruskinista ja alkaa kääntää tämän teosta The Bible o/ Amiens äitinsä ja englantilaisen kuvanveistäjän Mary Nordlingerin avustamana. Syys-lokakuussa. Proust lepää Evian-les-Bainsissa. Lokakuun lopulla tai marraskuun alussa hän käy Amien -sissa tutkimassa kaupungin kuuluisaa katedraalia. 3. kesäkuuta mitätöidään kapteeni Dreyfusin vuonna 1894 julistettu tuomio. Elo-syyskuussa suoritetussa uudessa oikeudenkäynnissä Dreyfus julistetaan uudelleen syylliseksi mutta tällä kertaa hän lieventävien asianhaarojen vuoksi saa vain kymmenen vuoden vankeustuomion. 19. syyskuuta presidentti Louhet armahtaa Dreyfusin. Mutta vasta 12, heinäkuuta 1906 on Dreyfusin tapaus loppuun käsitelty, kun vuoden 1899 tuomio kumotaan ja julistetaan virallisesti, että Dreyfusin tuomio oli virheellinen ja epäoikeudenmukainen. |
| 1900 | Proust muuttaa perheineen uuteen asuntoon, Rue deCour-cellesille, numeroon
45.
20. tammikuuta kuolee John Ruskin. 13. helmikuuta Proust julkaisee Le Figarossa artikkelinPeleririages ruski-niens ja huhtikuussa Mercure de Francessa esseen Ruskin á Notre-Dame d'Amiens, josta tulee hänen Ruskin-käännöksensä esipuhe. Huhti-toukokuussa Proust matkustaa äitinsä kanssa Venetsiaan; sinne saapuu myös Mary Nordlinger, jonka kansvsa Proust tarkistaa The Billie of Amiens -käännöksensä, sekä Reynaldo Hahn, jonka kanssa Proust käy Padovassa tutustumassa Giotton freskoihin Cappella degli Scrovegnissa (Cappella delFArenassa). Syyskuussa Proust seuraa äitiään Evianiin; lokakuun puolessavälissä hän käy jälleen Venetsiassa. Proust tutustuu nuoriin romanialaisiin ruhtinaisiin, Antoine ja Emmanuel Bibescoon. |
| 1901 | Proust ystävystyy kreivi Bertrand de Fenelonin kanssa, josta sittemmin tuli hänen »rakkain ystävänsä». Proust käy uudelleen Amiensissa. |
| 1902 | Maaliskuussa Proust matkustelee Bertrand de Fenelonin, Bibesco-veljesten
ja muutamien muiden ystäviensä kanssa Chartresissa,
Provinsissa, Saint-Loup-de-Naudissa, Senlisissä
ja Laonissa.
Kesäkuussa Proust päättää The Bible of Amiensin käännöksen. Syys-lokakuussa Proust matkustelee Fenelonin kanssa Belgiassa ja Hollannissa, Joulukuussa Proust allekirjoittaa Mercure de Francen kanssa käännössopimuksen Ruskinin The Bible o/ Amien-sista sekä myös toisesta Ruskinin teoksesta, Sesame and Liliestä. |
| 1903 | Uusia tuttavuuksia: Guichen
herttua, ruhtinas Leon Radziwill ja
markiisi Louis d'Albufera, joista kukin (niinkuin myös Bertrand
de Fenelon ja muutamat muut) on osittain mukana markiisi de
Saint-Loupin hahmossa, Proust julkaisee Le
Figarossa kolme artikkelia seura-piirisalongcista
(13.2.: Un Salon historique: le Salon de S.A.I
la princesse Mathilde; 25.2.: La Cour aux Lilas — Madeleine
Lemairen salongista; 6.9.: Le Salon de la Prin-cesse de Polignac).
26.11. kuolee Proustin isä, professori Adrien Proust. |
| 1904 | Artikkelit eri salongeista Le
Figarossa jatkuvat (4.1.: Le Salon de Ia
Comtesse d'Haussonville; 18.1.: Fete chez Montesquiou ä
Neuilly; 13.5.: Le Salon de
la. Comtesse Potocka). 16.8.: Le Figarossa ilmestyy Proustin
ministeri Combesin antiklerikaalista politiikkaa
vastustava artikkeli La Mort des Cathedrales, joka on
julkaistu uudelleen teoksessa Pastiches et Melanges.
Ruskinin La Bible d'Amiens ilmestyy Proustin käännöksenä ja lukuisin alaviittein varustettuna. 9-14.8. Proust risteilee Paul Mirabaudin, Robert de Billyn apen huvijahdilla Normandian ja Bretagnen rannikoilla. |
| 1905 | 7.5. Proust julkaisee Le Figarossa artikkelin Vie de Parts,
La Comtesse de Guerne, ja 1:5.6. La Renaissance Latine
-lehdessä esseen Sur la
lecture. Essee, joka ilmestyi Ruskinin
Sesame
and Lilies -teoksen käännöksen esipuheena, julkaistiin
uudestaan 1919 teoksessa Pastiches et Melanges nimellä
Journees
de lecture.
Elokuussa Proustin äiti sairastuu Evianissa; Proust tuo äitinsä Pariisiin, jossa tämä kuolee 26.9. Joulukuussa Proust menee tohtori Solliesin klinikkaan Boulogne~sur-Seineen hoidettavaksi. Hän viipyy siellä seuraavan vuoden tammikuuhun saakka. |
| 1906 | Vuoden lopussa Proust jättää Rue de Courcellesin asunnon ja vietettyään jonkin aikaa Versaillesissa, muuttaa asumaan erään tätinsä omistamaan taloon Boulevard Haussmannille, numeroon 102. Hän kattaa makuuhuoneensa korkilla tehdäkseen huoneesta täysin äänettömän. Kuskinin Sesame et Ies Lys ilmestyy Proustin käännöksenä, esipuhein ja viittein varustettuna. |
| 1907 | Proust julkaisee Le Figarossa kuusi artikkelia (1.2.: Sentiments
filiaux d'un patricide; 20.3.: Journees de lecture; 15.6.: Les
Eblouissements, kreivitär de Noaillesin samannimisestä runokirjasta;
23.7.: Une Grand'Mere; 19.11.: Impressions de route en automobile;
26.12.: Gustave de Borda); näistä ensimmäinen ja viides
on julkaistu myöhemmin teoksessa Pastiches et Melanges. Tänä
vuonna Proust todennäköisesti aloitti pääteoksensa
A
la Recherche du Temps perdu.
Kesälomalla Cabourgissa, Normandiassa. Proust ja Alfred Agostinelli: innostus autoilua kohtaan. |
| 1908 | Proust julkaisee Le Figarossa kolme pastiches-sikermaä aiheena L'Affaire Lemoine. (Mukaillut kirjailijat ovat; 22.2.: Balzac, Faguet, Michelet, Goncourt-veljekset; 14.3.: Flaubert, Sainte-Beuve; 21.3.: Renan.) Valmistelee Sainte-Beuvesta esseetä, joka julkaistaan keskeneräisenä vasta vuonna 1954 ja jossa monet piirteet ennakoivat A la Recherche du Temps perdu -teosta. |
| 1909 | Proust julkaisee vielä uuden pastichen Le Figarossa 6.3.
(Aiheena edelleen L'Affaire Lemoine, kirjailija on Henri de Regnier).
Hän jättää lähes kokonaan seurapiirjelämän
ja keskittyy yksinomaan romaaniinsa. Reynaldo Hahn ja Georges
de Lauris tutustuvat Swannin
ensimmäiseen luonnokseen.
Kesäloma Cabourgissa. |
| 1910 | Proust näkee oopperassa Reynaldo Hahnin baletin, La Fete chez Therese, sekä venäläistä balettia. Elo-syyskuussa Cafaourgissa. |
| 1911 | Proust liittyy .theätrephone»-verkostoon:
kotoaan käsin hän voi seurata Oopperan ja Opera-Comiquen
esityksiä, konsertteja ym.
Kesälomalla Cabourgissa. |
| 1912 | Proust julkaisee Le Figarossa otteita romaanistaan (21.3.: Epines blanch.es,
epines roses; 4.6.: Rayon de soleil sur le hakon; 3.9.: L'Eglise du village).
Proust kiinnittää Agostinellin sihteerikseen. Kesälomalla Cabourgissa. |
| 1913 | Le Figarossa ilmestyy jälleen
ote Proustin romaanista (25.3.: Vacances de
Päques).
Käännyttyään turhaan eri kustannusyhtiöiden puoleen (Nouvelle Revue Frangaise, Mercure de France, Fas-quelle, Ollendorff) Proust lopulta onnistuu tekemään sopimuksen Bernard Grassetin kanssa; tämä suostuu julkaisemaan kolmiosaiseksi kaavaillun teoksen A la. Recherche du Temps perdu tekijän omalla kustannuksella. Ensimmäinen osa, Du cöte de chez Swann, on omistettu Ie Figaron päätoimittajalle Gaston Calmettelle, ja se ilmestyy puolivälissä marraskuuta. Teoksen ilmestymistä edeltää tekijän haastattelu Le Temps-lehdessä 13.11. Celeste Gineste, autonkuljettaja Odilon Albaretin vaimo tulee Proustin palvelukseen taloudenhoitajattareksi; hän elää Proustin rinnalla tämän kuolemaan saakka. |
| 1914 | Nouvelle Revue Francaisen tammikuun numerossa ilmestyy Henri
Gheonin arvostelu Du cöte de chez Swannista. Proust
tutustuu lehden avustajakuntaan, Pariisin
kirjallisiin piireihin ja ennen kaikkea Andre Gideen (joka
ystävineen myöntää tehneensä suuren
erehdyksen hylätessään Proustin
teoksen), Jacques Riviereen ja Gaston Gallimardiin.
Kesä- ja heinäliuun
numeroissa N.R.F. julkaisee pitkiä otteita A
la Recherche du Temps perdu -teoksesta.
Alfred Agostinelli kuolee lento-onnettomuudessa 30.5. 3.8. Saksa julistaa sodan Ranskalle. Syyskuussa Proust lomailee Cabourgissa. 17.12. kuolee rintamalla Bertrand de Fenelon. |
| 1915- | 14.1.1915 kuolee Gaston Arman de Caillavet. |
| 1918 | Proust työskentelee jatkuvasti kirjansa parissa, joka uhkaa paisua
mittasuhteiltaan valtavaksi.
Bernard Grasset luopuu oikeuksistaan teokseen, ja Proust luovuttaa teoksensa toisen osan Gallimardille. N.E.F, julkaisee toisena painoksena Du cöte de chez Swannin. 244 |
| 1918 | 11.11. Saksa allekirjoittaa aselevon, rnikä
merkitsee ensimmäisen maailmansodan päättymistä.
Proust kirjoittaa esipuheen Jacques-Emile Blanchen teokseen Propos de. peintre. Ilmestyy A la Recherche du Temps perdun toinen osa A l'Ombre des Jeunex Filles en fleurs, josta Nouvelle Revue Francaise oli julkaissut pitkän otteen kesäkuun numerossa. |
| 1919 | 25.3, ilmestyy kokoclmateos Pastiches et Mélanges
(N.R. F.). Kesäkuussa Proust joutuu muuttamaan Rue Laurent-Pichatille,
numeroon 8 bis.
Lokakuussa Proust muuttaa uudelleen, viimeiseen asuntoonsa, Rue Hamelinille numeroon 44, viidenteen kerrokseen. 10.11. Goncourtin palkinto annetaan Proustin teokselle A l'Ombre des Jeunes Filles en fleurs (äänin 6—4; kilpaileva teos on Ruland Dorgelesin Les Croix de bois). Proustista tulee hetkessä kuuluisa. |
| 1920 | 7.8. ilmestyy Du cöte de Guermantes l ja 15.11. Revue de Parisissa essee Pour mi ami: Remarques sur le style, esipuhe Paul Morandin teokseen Tendren Stocks. |
| 1921 | N.R.F.:n tammikuun numerossa ilmestyy essee A propos du style de
Flaubert ja kesäkuun numerossa essee A propos de Baudelaire.
Revue Hebdomadaire (21.1) ja (Oeuvres
libres (marraskuussa) julkaisevat
otteita teoksista Du cöte de Guermantes
II ja Sodome et Gomorrhe (viimeksimainitusta ilmestyy
otteita myös N.R.F.:n loka- ja joulukuun numeroissa).
30.4. ilmestyy Du cöte de Guermantes II, Sodome et Gomorrhe l yhtenä niteenä. Les Plaisirs et les Jours ilmestyy uutena painoksena (N.R.F.) 11.12. kuolee Mentonissa Robert de Montesquiou |
| 1922 | 3.4. ilmestyy Sodome et Gomorrhe II kolmena
niteenä. Puolivälissä lokakuuta Proust sairastuu keuhkokatarriin,
mutta työskentelee jatkuvasti osan La Fugitive
parissa. N.R.F. julkaisee marraskuun numerossa otteen osasta La Prisonniere.
Marcel Proust kuolee 18.11. |
| 1923 | N.R.F. omistaa tammikuun numeronsa Proustille
(Hommage ä Marcel Proust).
14.11. ilmestyy La Prisonniere kahtena niteenä. |
| 1925 | 30.11. ilmestyy La Fugitive nimellä kahtena niteenä. Albertine disparue kahtena niteenä, |
| 1927 | 22.9. ilmestyy Le
Temp.s- retrouve
10.10. kokoelmateos Chraniques. |
| 1927-1935 | N.R.F. julkaisee 8-osaisen sarjan Cahiers Proust. |
| 1950 | Tästä vuodesta lähtien Societc des Amis de Marcel Proust et des Amia de Combray alkaa julkaista vuosikirjaa. |
| 1925 | Nuoruudenteos Jean Santeuil ilmestyy kolmena niteenä (esipuhe Andre Mauroisin). |
| 1954 | Ilmestyy keskeneräinen Contrc Sainte-Beuve, suivi de Nouveaux Melanges. |
| 1954 | A la Recherche du Temps perdu ilmestyy Pierre Claracm ja Andre Ferren toimittamana tekstikriitillisenä laitoksena (Gallimard, Bibliothequc dc la Pleiade, kolme nidettä). |
| Eri kustannusyhtiöt ovat julkaisseet Proustin kirjeenvaihtoa; luotettavia laitoksia ovat kirjeet äidille (Plon), Jacques Rivierelle (Plon) Ja Reynaldo Hahnille (Gallimard), | |
Asko Korpela 20040216 (20040216) o 
o AJK kotisivu