07 Swannin tiellä
Kaksi tietäPerheen kävelyretkien kuvaus jatkuu. Pojan tarkka luonnon havainnointikyky tulee jälleen esille. Erityisesti orapihlaja näyttää olevan hänen suosikkikukkansa. Erikoinen lapsi tai nuori, kun kiinnittää tällaisiin seikkoihin niin suurta huomiota. Tie, joka kulkee Swannin talon ohi on perheen kielenkäytössä saanut nimen Swannin tie. Toinen kävelyreitti kantaa nimeä Guermantesin tie. Nämä tiet eivät ole kovin kaukana toisistaan, mutta niiden psykologinen etäisyys on pojalle hyvin suuri. Mielenkiintoinen havainto, mutta tuttu varmaankin jokaiselle: paikkojen psykologinen, koettu etäisyys ei välttämättä lainkaan vastaa maantieteellistä. Ensin mainittua etäisyyttä maantieteilijät mittaavat mentaalikartoilla: pyydetään piirtämään ulkomuistista vaikkapa Euroopan kartta ja siihen tietyt kaupungit. Vertailu osoittaa, että luultu sijainti poikkeaa usein suuresti todellisesta.Halveksiva GilbertineSen jälkeen kun herra Swann solmi epäsäätyisen avioliiton, tämän taloa on kartettu kävelyretkilläkin, että vältettäisiin ei-toivottujen henkilöiden kohtaaminen. Nyt kuitenkin luullaan Swannin ja hänen puolisonsa sekä tyttärensä olevan matkalla, joten voidaan kulkea lyhempää, talon aitaa sivuavaa reittiä. Poika kuitenkin näkee pihalla sittemmin hänelle yhä tärkeämmäksi muodostuvan tytön, Gilbertinen, Swannin tyttären. Poika tulkitsee tytön ilmeet halveksiviksi, mutta tämä ei estä häntä yhä vahvemmin "rakastumasta" tyttöön. Tästä huolimatta hän olisi ollut valmis solvaamaan tätä kaunista tyttöä rumaksi ja naurettavaksi. Näinhän lapset usein osoittavat kiinnostustaan toiseen sukupuoleen; tytön letistä vetäminen ei siis välttämättä tarkoita vihaa, vaan jonkinlaista kiintymisen halua; normaalit keinot ja tavat vain vielä puuttuvat. Poika tekee vanhemmilleen keinotekoisia kysymyksiä kuullakseen näiden mainitsevan Swannin taianomaisen nimen. Kun tämä tuottaa suurta iloa pojalle, hän häpeää tätä itsekkyyttä ja vaihtaa hienotunteisesti puheenaihetta. Yhtä herkästi käyttäytyi herra Vinteuil viime jaksossa.SkandaalinkäryäSwannin talossa on jotakin skandaalinomaista. Isä ja isoisä vihjaavat pihalla näyttäytyvän rouva Swannin ja Charluksen väliseen suhteeseen: "Voi Swann parka, mitä kaikkea ne hänellä teettävät: hänet lähetetään matkalle, että se nainen saa olla kahden kesken oman Charlusinsa kanssa". Toinen tällainen suhde liittyy herra Vinteuilin kotiin. Tämän syvästi surevan leskimiehen talossa asuu huonomaineinen nainen, tyttären ystävätär. Vinteuil tietää, että asiasta juorutaan ja hän häpeää. Tuon ajan Ranska oli toisaalta vapaamielinen yhteiskunta rajastajatar-käytäntöineen, mutta toisaalta myöskin herkästi kaikkea vähänkin sopivaisuudesta poikkeavaa paheksuva. Swannin luonteen jalous tulee ilmi hänen suhteessaan herra Vinteuiliin: hän ei välitä skandaalista vaan keskustelee pitkään herra V:n kanssa. Ennen oman talonsa skandaalia herra V. olisi pitänyt Swannin lähestymistä sopimattomana.Ero orapihlajista itkettääPojan yletön herkkyys tulee taas esille: kun on edessä kaupunkiin lähtö, hän käy itkien hyvästelemässä orapihlajat turmellen samalla kiharansa ja asusteensa. Äiti on huolestunut vain asusteiden pilaamisesta. Nyky-yhteiskunnassa tällaisessa tapauksessa alettaisiin jo varata aikaa lapsipsykologilta tai psykiatrilta. Toisaalta tädin kuolema ei tunnu paljon liikuttavan poikaa. Tätä koskeva tieto tulee sivumennen esiin, kun poika kertoo kävelyretkien muuttumisesta. Sen sijaan Françoise suree syvästi ja paheksuu pojan perhettä, kun eivät sure aidosti ja tarpeeksi. Täti olikin jo pitkään elänyt luopumisen aikaa; hän suunnitteli retkeä Swannin talolle tietäen, että se ei toteudu. Pelkkä suunnittelu väsytti hänet perinpohjin.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20040408 (20040408) o 
o AJK kotisivu o Proust