Epäilemättä kirjailijamme sai aikansa parhaan koulutuksen. Mutta hän imi itseensä vaikutteita myös sukunsa persoonallisilta ihmisiltä, teatterimaailmasta ja kirjallisuudesta. Ympärillä oli paljon ihmisiä, mutta poika etsi usein yksinäisyyttä viihtyen omissa ajatuksissaan.
Eulalien tietotoimistoLeónie-tädin suurin huvi oli ontuvan ja kuuron vanhanpiian Eulalien sunnuntaivisiitti. Hän osasi olla tädin mieliksi ja kertoa kaikki Combrayn tapahtumat saaden itsekin hyötyä. Ennen puhelinta tämmöiselle instituutiolle oli sosiaalinen tilauksensa. Mieleen tulee vastaavanlainen naisihminen Niskavuori-sarjasta. Eikös vain Sentraali-Sandra toimi Loviisan mielen mukaan kertoen juorut ja saaden vastalahjaksi siansiivua. Sandra puolestaan hyödynsi puhelimessa kuulemaansa, mutta myös näkemäänsä.
Ranskalainen keittiöVesi tuli kielelle kun luki mitä kaikkea syötiin sunnuntaiaterioilla. Francoise käytti herkkuihinsa lähellä tuotettuja tuoreita raaka-aineita. Juuri tällaista keittiötä meilläkin markkinoidaan ja suositellaan. Kokki teki parhaansa, että vieraat viihtyisivät ja erityisesti hän osasi miellyttää Proust vanhempaa. Puutarhassa oleva perkaushuone ei kirjoittajan mukaan muistuttanut Francoisen luolaa van paremminkin Venuksen temppeliä punaisen lattiakiveyksen ja runsaiden tuotteiden ansiosta.
Monenlaista rakkauttaTuohon aikaan Proust sanoo rakastaneensa teatteria platonisesti. Vanhemmat eivät päästäneet poikaa vielä näytöksiin, mutta tämä sai käydä ihailemassa julistepylväästä teatteritaivaan kirkkaita tähtiä. Teatterista ja näyttelijöistä hän oppi lisää setänsä Adolfen luona. Setä tapasi monia näyttelijättäriä, joiden joukossa oli myös kokotteja. Vaikka sana noudattaakin alkuperäistä käsikirjoitusta eli cocotte=pieni kana, ilotyttö, tulee mieleeni todella kanan kotkotus. Olisin käyttänyt omasta mielestäni hienostuneempaa ja mystisempää sanaa kurtisaani. Yhtä kaikki sedän eräs kokotti oli Swannin tuleva vaimo, enkä nyt paljasta juonta enempää, tämä vain on mainittu selityksissä. Kun Marcel tapaa naisen sedän luona, tietää se, että perhe katkaisee suhteet setään. Sitä ei poika jaksa ymmärtää.
Kirjailijan alkuMarcel on jo luokallaan paras aineenkirjoittaja. Setäkin tokaisee ystävättärelleen, että pojasta voi tulla pieni Victor Hugo. Ainakin poika valmentautuu hyvin kirjoittajan uralle. Hänellä taitaa olla aina nenä kirjassa. Ja tuntuu hänellä mielikuvitustakin riittävän. Meikäläinen sanoisi kärpästen kiusallista pörinää, mutta taiteilijalle se on kärpästen keväistä kamarimusiikkia.
|
||||||
PalautettaAsko Korpela: Kokotti
Pirkko K.: Aste-eroista
Asko Korpela: Osiko siis naikkonen?
|
||||||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20040321 (20040321)
o
o AJK kotisivu
o Proust