Onko koira varma nakki? 

Asko, löysin esittämäsi julkisen kysymyksen. Siis ratkaisuehdotus: 

Koira, tuulikoira, tuulipussi, tuulivimpelin varsitikku huolellisesti ja verkkaan sovitettuna poikittain suuhun ja hammasriviin ( ... ja kiipeäminen alkoi )

  • Vimppeli on edelleenkin vallitsevaa purjehdusslangia ja tarkoittaa mastonhuipussa purjevirtausten ulottumattomissa olevaa herkästi liikkuvaa jäykkää muovista tuuliviiriä, joka veneen kulkiessa näyttää suhteellisen tuulensuunnan. Pieni, mutta tärkeä vempele. [ks PS]
  • Tuulikoira haistaa tuulensuunnan. Tässä tapauksessa se oli ilmeisesti varren päähän laakeroitu pieni tuulipussi tai -sukka, samanlainen kuin lentokentillä käytetään. Maston topissa on reikä johon vimppelin varsi kiinnitettiin. Varmaankin vimppeli piti aika-ajoin uusia tai huoltaa. 
Vimppeli on olellinen apuväline purjetrimmissä eli purjeiden säätämisessä vallitseviin tuuliolosuhteisiin. Yksikertaistaen perusperiaate on että mitä kovempi ja/tai jyrkkäkulmaisempi tuuli on purjeeseen nähden sen tiukemmalle purje jalustetaan eli skuutataan naakeleihin. Mitä myötäisempi ja/tai hiljaisempi tuuli on sen löysemmälle purje jalustetaan, purjeen pussikkuus kasvaa ja se vetää paremmin. Mikäli säätövarat loppuvat on pakko muuttaa aluksen kurssia. 

Purjelaivoissa aluksen purjepinta-ala oli jaettu sen kokoisiin purjeisiin, että niitä pystyttiin käsittelemään käsivoimin. Erillisiä purjeita saattoi olla pitkälle toistakymmentä, isoissa laivoissa enemmänkin. Jokainen purje trimmataan erikseen. Missään tapauksessa purje ei saa pitkään "plarata" eli läpättää tuulessa, koska se kuluttaa purjetta nopeasti. Skuutteihin eli jalusköysiin kohdistuvat voimat ovat hyvin suuria. Siksi purjelaivan köysistössä on runsaasti puisia pylpyröitä, jotka muodostavat väkipyörästöjä tai taljoja, jotka keventävät tarvittavaa kiristysvoimaa käsin hallittavalle alueelle. Nykyisissä purjeveneissä on ison purjeen jaluksessa monenkertainen talja ja keulapurjeen jalus hoidetaan pienellä käsivinssillä (periaatteessa samanlainen kuin purjelavojen ankkurivinssit ).

Tuulen voimakkuuden kasvaessa aluksen purjepinta-alaa pienennetään ottamalla alas suuri osa purjeista ja tuulen edelleen yltyessä pienennetään jäljellä jäävä purjekerta joko reivaamalla purjeet esim 1/3 kokoon tai käyttämällä erillisiä pieniä lujia myrskypurjeita. Myrskyssä purjealus on joko avomerellä tai ankkurissa suojasatamassa, eikä mielellään purjehdi lähellä rannikkoa mikäli se ei ole suojainen ja tuttu. 

PS Noin sanastomielessä tilanne kaiketi on niin, että vimppeli on yleiskäsite - maston huipussa oleva tuulenosoitin - tuulikoirat ja -pussit ym. ovat rakkaan lapsen lempinimiä.

Terveisin Matti

Asko Korpela 20001016 (20001016) o o AJK kotisivu