Kuka oli Janne? 

Vesa Nuolioja: Jannen hahmo on varsin kiinnostava jo Alastalon salissa. Muistelen, että pikkuhiljaa alettiin miettiä ja kommentoida kysymystä, että kukas tämä hieman koreileva, mutta erittäin miehekäs Alastalon vävyehdokas ja tuleva parkin kapteeni oikein on. Taisi tulla melko varhain esiin, että hän on piikatytön avioton lapsi. Ehdittiin pohtia sitäkin, kuka oli isä. Pukkilahan pamautti sitten kirjassa suoraan, että hänhän seli oli, joka vieraili Jata-Fiinan sängyssä tapahtuneella seurauksella.

Monet kerrat on jo PP:n piirissäkin mainittu, kuinka Pukkila on ristiriitatilanteessa, koska hän yrittäessään ajaa avioliitosta syntyneen poikansa Evaldin etuja, törmää toisen poikansa Jannen etuihin.

Mutta kuka Janne oli todellisuudessa? Oliko Jannella selvä esikuva? Löytyykö lukupiiriliäisiltä valaistusta asiaan, josta olemme Askon ja Sallan kanssa muutaman viestin vaihtaneet?
 

Pieni sivuhuomautus: 
Poikkesin tänään 24.10 Hagelstamin antikvariaatissa ja kysäisin Kilven kirjoja. Hagelstam puisteli ensin päätään, mutta löysi sitten yhden eli Batsheban. 
- "Ei niitä taida paljon liikkua?" huomautin. 
Hagelstam: "Ei paljon. Ja jos liikkuu, niin ne menee. Niillä on nyt kysyntää." 
Olen törmännyt yllättävän monessa paikassa Kilpi-kiinnostukseen ja siksi en pidä lainkaan mahdottomana, että tuohon Jannen asiaankin vielä löytyisi lisävalaisua. 
 

Viestinvaihtoa: 

Vesa: Fri, 20 Oct 2000 12:22:26 +0300
"Muistelit yhdessä viestissä, että olikohan se minä vai Salla, joka kirjoitti Wihureista. En muista, onko Salla kirjoittanut, mutta itse kirjoitin  Herlineistä ja leikittelin ajatuksella, että Pukkilan poikien kohdalla on samantapaista juonittelua:

NuoliojaVesa: 21-Herlinin salissa (vuosi 2000)
 

Asko: Fri, 20 Oct 2000 15:39:30 +0300 
"Kiitos viestistä. Joo, se Herlin kyllä, mutta se on eri asia. Alastalon salissa paikan päällä opas, oliko äiti vai tytär Skytén muistaakseni kertoi. Silloin kuulin ensi kerran, mutta nyt myös on (Janne=) Antti Wihuri ollut esillä. Varmaan ennen pitkää selviää. Ehkä Jalavan sivuilla on tietoa. Ihan juuri nyt en ennätä sen kummemmin paneutua, eikä ole tarpeenkaan. Hyvä kuitenkin muistaa: Janne = Antti Wihuri
Vesa: Fri, 20 Oct 2000 20:44:20 +0200 
"Oikeastiko? Onpa todella mielenkiintoinen tieto, jos näin on. Toivottavasti  kuulen tuosta joskus enemmänkin." 
Salla: Wed, 25 Oct 2000 00:22:29 +0300 
"Muistelen tosiaan niin, että kun kävimme Alastalossa ja talon isäntäväki selosti Kilven sukua ja pitäjän väkeä sekä sieltä löytyviä mahdollisia esikuvia romaanin hahmoille, siellä jotenkin epäsuorasti puhuttiin Antti Wihurin yhtäläisyyksistä Janneen. Wihurikin oli piikatytön avioton poika, joka nousi mahtaviin asemiin laivanvarustajana pelkästään omilla ansioillaan. Hänkin on Kilvelle sukua. Mitään suoraa analogiaa ei ole, kuten ei oikeastaan monesta muustakaan Alastalon hahmosta. Siitä ei tainnut olla mainintaa, millaisen naimakaupan Antti Wihuri teki?" 
Kari Jalava: Wed, 25 Oct 2000 08:38:05 +0300 
Sivuillani mainitaan Antti Wihuri, 
http://www.wakkanet.fi/~karij/nimet/kustavi/janssond.htm
lähde on todennäköisesti kirjasta nimeltään: Kirjailija ja hänen kustantajansa (951-1-10992-8/1 Hki: Otava 1990) jossa Kilpi käy kirjeenvaihtoa kustantajansa kanssa. Kirja on mm. Uudenkaupungin kirjastossa:
http://vakkaweppi.kirjasto.uusikaupunki.fi/{ nimeke ja ID }
Pirkko Perävainio:  At 22:41 25.10.2000 +0300, you wrote:
Huomasin teidän keskustelevan Antti Wihurin ja  Jannen persoona(i)sta. Tiedoksenne, että Alastalon esikuva David Jansson oli mennyt leskenä kihloihin Josefina Österbergin kanssa. Mies kuoli ja jätti jälkeensä raskaana olevan Josefinan, jonka poika oli Anton Jansson. Äiti kuoli  pojan ollessa 16-vuotias.    Tiedot käyvät ilmi Pentti Poukan kirjasta Antti  Wihuri, kapteeni laivassa. 
Pirkko Perävainio:  Fri, 27 Oct 2000 08:40:55 +0200
Anton Jansson otti nimen Antti Wihuri joukkonimenmuutoksessa vuonna 1906. Poukka kirjoittaa, että merimiehelle, joka yksinään, ilman sukulaisia, valitsi itselleen nimeä tuli kuin itsestään mieleen valita nimi, joka liittyyi jollakin tavalla meren ja merielämän aihepiiriin. Lisää Wihurista ja Kilvestä on W+G:n Kansallisgalleria, suuret suomalaiset -opuksessa.

Sopisihan Wihuri olemaan Jannen esikuva, au-lapsi, lahjakas ja menestyvä. Meidän Jannemme oli syntynyt varmaan 1840-luvulla ja Wihuri 40 vuotta myöhemmin, mutta olihan Volter itse syntynyt 1874 ja näki elinaiakanaan Wihurin menestyksen.
 

Kari Jalava: Sat, 28 Oct 2000 08:55:25 +0300
Myös HS:n arkistosta löytyy kohta, jossa mainitaan Alastalon ja Antti Wihurin yhteydestä:
===
Wihurin haara juontuu Kustavista. Antti Wihuri syntyi siellä. Hänen isänsä oli esikuvana, kun Volter Kilpi antoi hahmon Alastalon isännälle romaanissaan Alastalon salissa. Antti Wihuri ryhtyi merenkulkijaksi, laivanvarustajaksi. 
===
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=991128ta01&pvm=19991128

19991128 HS Esko Nurmi: Moneen kertaan lämmitetty legenda

"Wihurin haara juontuu Kustavista. Antti Wihuri syntyi siellä. Hänen isänsä oli esikuvana, kun Volter Kilpi antoi hahmon Alastalon isännälle romaanissaan   Alastalon salissa. Antti Wihuri ryhtyi merenkulkijaksi, laivanvarustajaksi. 
Antti Wihuri aloitti Hampurin liikenteen 1935 ss Wapulla." 
Kari Jalava: Sun, 29 Oct 2000 09:23:41 +0200
Antti Wihurista kerrotaan myös Kansallisbiografiassa:

http://haku.kansallisbiografia.fi/ [ Sukunimihaku Wihuri ]
 

Vesa: Fri, 3 Nov 2000 10:11:23 +0200 
Antti Wihuri mainitaan myös Volter Kilven veljenpojan Taavi Kilven muutenkin erittäin kiintoisassa artikkelissa, joka on osoitteessa: 

http://www.wakkanet.fi/loisto/docshtml/kilpi_kustavin.html

Taavi Kilpi kertoo näin:
 

"Merikapteenin ammatista oli tullut toiveammatti, sillä se takasi korkean ansiotason. Kapteenit nauttivat kuukausipalkkansa lisäksi "kaplaakia", joka tavallisimmin oli 4 % bruttorahdista. Tästä syystä useissa laivoissa perämiehen kuukausipalkka oli suurempi kuin kapteenin varsinainen palkka kuukaudessa.
Ammatin etuihin kuului vielä, että vaaditun 36 kuukauden praktiseerausajalta nautti palkkaa, jolla voi rahoittaa talviset merikouluopintonsa. Näin täysin varatonkin saattoi valmistua velattomana kapteeniksi ja kesän purjehdusten palkoilla rahoittaa talvisen merikoulussa olon. Eipä siis ollut ihme, että nuoret joukolla hakeutuivat merikouluihin, kun pääsyvaatimuksena ei aluksi ollut kuin kansakoulun käyminen. Edellämainitussa Isoluodon kolmen kylän piirissäkin oli 6 nuorta merikoulun käynyttä kapteenia ja koko Kustavissa kymmenkunta lisää, joukossa myös Antti Wihuri, merenkulkuneuvos." 

Asko Korpela 20001025 (20001025) o o AJK kotisivu