|
Mestari Osman ja Kara jatkavat murhaajan etsintää tutkimalla laajaa kuva- ja kirjavalikoimaa, joka on annettu heidän käyttöönsä. Ratkaisevan, mutta heiveröisen johtolangan toimittaa Seküre, joka on saanut murhatun Siron leskeltä vainajan hallussa olleen kuvan.
Epäkelpo turpa
Arvoituksellinen kuva esittää hevosta. Muuten laatuunkäypä piirros, mutta turvassa on jokin häiritsevä viiva. Tuotos on mitä ilmeisimmin murhaajan tekemä. Toiveikkaana luin uudelleen taannoisen hevosen puheenvuoron, mutta siitä ei mitään ratkaisevaa irronnut. Työpari tarkastaa lukemattomat hevosta esittävät kuvat, mutta toista turpahäiriötä ei löydy.
Itse jumaloitu sulttaani ilmestyy äkkiä paikalle. Veret seisauttava kokemus nähdä tämä jalo hahmo! Hallitsija kokee tärkeäksi kirjan toimitustyön keskeyttäneen roiston kiinni saamisen. Tutkimus näyttää juuttuneen paikoilleen, joten tarvitaan uusia ideoita. Sulttaanin nimissä julkistetaan miniatyristeille suunnattu hevosen piirtämiskilpailu. Jospa tuvan virheellisesti piirtävä konna paljastuu!
Kolme piirroskokemusta
Kaikki kolme miniatyristiä kokevat pienen yllätyksen sulttaanin viestimiesten tuodessa kilpailukutsun. Tarjolla on sitten kolme itsetilitystä, jotka paljastavat mielenkiintoisia piirteitä näiden taidekäsityöläisten luonteista.
Oliivi on epäluuloinen. "Voiko juttuun olla koira haudattuna?" Sitten täydellinen eläytyminen. Perhonen on täynnä omahyväisyyttä ja on varma voitostaan. Haikara on varsinainen huijari, seraljin lähetinkin hän lahjoo väärällä rahalla. Itse piirros syntyy kopioimalla.
Kuka näistä on murhaaja? Toistaiseksi ei ole tarjottu mitään vihjettä tai en ole sellaista huomannut. Oliivin epäluuloisuus sopisi rikolliselle, Perhonen epämiellyttävyydessään joutaisi mielihyvin murhaajaksi ja Haikaran konnuus on korkealla jo piirrosta tehtäessä.
|
o AJK kotisivu
o Pamuk