19 Kara parka!
Outo turpa löytyyUusi päivä, viimeinenkö, koittaa ja Kara jatkaa Osmanin kanssa kuvien tutkimista. Osman näyttää Karalle neulan, jolla hänen idolinsa Behzat aikoinaan sokaisi silmänsä. "Vanhoille mestareille oli tärkeä omantunnon kysymys vaalia taituruutta, värejä ja tyyliä joille he olivat uhranneet koko elämänsä.-----Jos vanhat suuret mestarit pakotettiin omaksumaan voittajien tyyli ja matkimaan näiden miniatyristeja, he varjelivat kuniaansa sokaisemalla silmänsä neulalla." Kara hermostuu, ja kertoo Osmanille oman tarinansa, kuinka hänen pitäisi päästä palaamaan Sekuren luo ja nappaa töyhtöneulan Osmanin ulottuvilta. Kara hakeutuu rauhalliseen nurkkaan, jossa hän tutkii neulaa ja alkaa epäillä, että Osman on tehnyt saman kauhean tempun kuin Behzat! Selalillessaan umpimähkään sekavaa kalligrafiakokoelmaa Kara yhtäkkiä huomaa hääkulkueen kuvasssa hevosen, jolla on outo turpa! Kara kiidättää kuvan Osmanille, joka kertoo, että mongoleilla on satojen vuosien ajan ollut tapana leikata hevosten sieraimet, jotta ne saisivat paremmin henkeä ja jaksaisivat juosta pitempään.
Ammatin salaisuudetKuulemme. Karan ohella, että miniatyristien ammatin suurin salaisuus on, että maailmaa tulee katsella minareetista, että horisontti on aina olemassa, että kuvat on piirrettävä vereviksi ja eläviksi ja maalattava ne toiveikkailla väreillä! Nämä opit ovat kuuluisan kalligrafin ja miniatyristin Ibn Shakirin.
Kuka lopulta on Enon murhaajaLopulta keskustelu kääntyy Enon murhaajaan ja Kara tiedustelee, kuka siis on tehnyt Enon kirjan hevosen. Kerronta keskittyy Osmanin tunteiden ja ajatusten kuvaamiseen. Kara kehuu Osmania siitä, että tämä on luonut osmanien tyylin ja palaa esittämäänsä kysymykseen. Osman on vakuuttunut, että oudon turvan on piirtänyt Oliivi, mutta ei usko, että Oliivi olisi voinut tappaa itsensä tavoin vanhoihin perinteisiin sitoutuneen Siro efendin. Osmanin käsitys on, että surmatyön tekijä on Haikara:"Sydämeni sanoo niin". On siis ilmeistä , että mitään hovineidon menetelmää ei ole tarvittu syyllisen löytämiseksi, kuten Kara on kuvitellut, eikä sulttaanin aarteiden penkomisesta ole ollut mitään apua murhaajan etsimisessä, vaan Osman on todellakin käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ihaillakseen kuuluisia kuvia ja kuollakseen vanhan miniatyristimestarin arvoisella tavalla.
Mestarin ylpeysKara huomaa, että ylpeys on vallannut Osmanin. Osmanin mielestä on oikein, että ne hävyttömät eli Enon kirjan tekemiseen suostuneet miniatyristit joutuvat kidutuspenkkiin, koska aito taiteilija ei saa olla työn tilaajan orja vaan ainoastaan taiteen orja! Kun mestari Osman näin kiihkeästi puolustaa perinteitä ja vannoo vanhojen mestareiden taituruuden nimiin, Kara alkaa jo epäillä, että Osman on tapattanut Siro efendin ja Enon. Mestari Osman jää aarrekammioon, mutta Kara päättää lähteä ihmisten ilmoille aarrekammion kylmyydestä. Kotona häntä odottaa pettymys:talo on tyhjä! Pahojen aavistusten vallassa Kara varustautuu sapelilla, mietiskelee, että kirjat tuovat ihmisen epäonneen vain syvyyttä, jota kutsumme lohduksi ja lähtee juoksemaan totellen sydäntään, joka sanoo: Juokse, mene etsimään heidät!
Ester apuunOlemme jo tottuneet siihen, että kun tarinassa tapahtuu jotakin dramaattista, paikalla on Ester. Karakin hakee ensimmäiseksi käsiinsä rauhallisesti linssikeittoa keittävän Esterin, joka pudottaa pommin:"Sekuren entinen mies on palannut sodasta." Kara on ilmeisesti tottunut siihen, että Esterillä on tapana dramatisoida asioita, sillä hän aloittaa jaksoittaisen kyselyn, jonka tuloksena hänelle paljastuu että Ester on kaksi vuotta kuljetellut Sekurelle Hasanin kirjeitä. "Vastaako Sekure niihin?" kysyy Kara. Välttelyn mestari Ester vastaa vakuutellen Sekuren kunniallisuutta.
Erzurumilaiset mellakoivatEsteriltä Kara kuulee, että hänen oleillessaan sulttaanin aarrekammiossa kaupungilla on ollut levottomuuksia, erzurumilaiset ovat hyökänneet yhteen kapakkaan ja sen jälkeen luostariin ja mukiloineet ainakin yhden vanhuksen kuoliaaksi. Kara alkaa koota itselleen turvajoukkoa. Esterille hän antaa kirjeen joka on ojennettava joko Hasanille tai tämän isälle ja Sekurelle on vietävä terveiset, että Enon murhaaja on löytynyt. Ester tekee työtä käskettyä. Hasanin talolla hän tapaa Sekuren, jolle kertoo:"Miehesi on tullut." "Kumpi heistä", kysyy Sekure! "Uusi", vastaa Ester. Kirjeen hän pääseen antamaan Hasanin isälle. Sekure todistelee Esterille, että majanmuutto on Sevketin syytä. Ester tarkkailee Sekurea tämän kertoessa tapahtumista ja vakuuttuu, että Sekure onkin rakastunut Hasaniin sen jälkeen, kun meni naimisiin Karan kanssa. Ester uskoo ymmärtävänsä, ettei Sekure hae itselleen rakastavaa miestä vaan pojilleen rakastavaa isää. Ester selostaa tapahtumat Karalle ja lupaa, että Sekure palaa Karan luokse tietyin ehdoin! Jo avioliiton solmimiselle Sekure asetti ehtoja ja nyt niitä tulee lisää.
Orhan ratkaisee ongelmanKaran kokoama joukko on jo taisteluvalmiudessa ja nyt neuvotellaan Hasanin talossa, kuka avaa oven vai pitäisikö se murtaa. Ester huomaa, että hänet on asetettu Sekuren laskelmoinnin välikappaleeksi mutta siitä huolimatta vai pitäisikö sanoa sen vuoksi keksii ratkaisun: kun pojista toinen on aiheuttanut ongelman, toinen voi sen ratkaista ja kehottaa Orhania avaamaan oven Karan metelöivälle joukolle. Tällöin Sekure ei ole oma-aloitteisesti tehnyt mitään moitittavaa, Kara ei ole provosoinut veristä hyökkäystä ja puolisot saadaan taas yhteen. Suunnitelma onnistuu ja luku päättyy siihen, että Ester, Sekure, lapset, Kara ja Karan turvamiehet vaeltavat mahdollisimman syrjäisiä katuja kohden Enon taloa. Yhtäkkiä Ester huomaa, että matka kulkee kohti tuntematonta määränpäätä: Kara on löytänyt perheelleen uuden piilopaikan. Kara ei siis luota Esteriin.Ester pitää tätä järkevänä, sillä hänhän paljastaisi Hasanille heti seuraavana aamuna Sekuren olinpaikan, jos olisi siitä selvillä. Ester joutuu vielä todistamaan, miten metelöivä kansanjoukko tuhoaa jotakin kahvilaa, erzurumilaiset ja janitsaarit ottavat yhteen ja Kara määrää kahvilan apupojan Esterin saattajaksi mutta tämän jälkeen le Esteri, kuten hän itse toteaa, joutuu tapahtumien ulkopuolelle!
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20050628 (20050628)
o 
o AJK kotisivu
o Pamuk