Pirjopäivi Pihlanto 
12 Häistä hautajaisiin

Pamuk: Nimeni on Punainen

Pojat totuttelevat uuteen isään

Kara yrittää psykologiaa voittaakseen poikien luottamuksen. Hän arvelee, että Orhan voisi jotenkuten hyväksyäkin hänet, mutta Sevket on vaikeampi."Sekure-rouva, enhän mennyt kanssasi naimisiin vain päästäkseni puolisoksesi, vaan myös saadakseni olla näiden rakastettavien orpopoikien isä." 

Sekure uhkailee poikiaan Karalla ja uudella, tehokkaalla kurinpitopolitiikalla, koska "Ukki on hemmotellut pojat pilalle." 

Pojille uskotellaan edelleen, että ukki on elossa, mutta niin kovin sairas, ettei häntä saa häiritä. 

Yön rauhan rikkoo Hasan, joka on tullut vaatimaan Sekurea takaisin miesvainajansa perheen luo. Koko talo ilmeisesti herää Karan ja Hasanin välien selvittelyyn ja siinä hälyssä Sevket livahtaa ukin luo. Kovalla äänellä hän julistaa, että Ukki on kuollut ja nyt Sekure saa uuden pelon aiheen: kuuliko Hasankin Sevketin sanoman. 

Hasan on kuullut asian ja saa päähänsä, että Sekure ja Kara ovat yksissä tuumin surmanneet Enon päästäkseen naimisiin. Kara kääntää syytöksen takaisin. Sekure kauhistuu, että Kara ja Hasan joutuvat kidutetuiksi siinä tutkimuksessa, jossa selvitetään Enon surmaa. 

Kidutusta käytetään yhä jossain määrin tänä päivänäkin Turkissa. Turkin EU-jäsenyyden suuria esteitä onkin Turkin ihmsoikeuksien heikko tila. 
 
 

Hevosen taidekäsitys

Onko synti, pohtii hevonen, piirtää sillä tavalla, ikään kuin olisi kysmys oikeasta tammasta. Huomaamme, että tämä tyylin ongelma on jo tarttunut kuvattavaankin! "Onpa kaunis hevonen, ihmiset sanovat aina, kun näkevät minut. Mutta tosiasiassa he eivät kehu minua vaan taiteilijaa." 

Hevonen tuntuu päässeen pohdinnoissaan miniatyristejä pidemmälle, hän kun pitää kerettiläisinä niitä, jotka ovat ryhtyneet kilpasille Luojan kanssa ja väittävät parhaan hevosen syntyvän sokean taiteilijan ulkomuistista. Tässä taas voimallinen ääni erzurumilaisia vastaan. 

Hevosta tympii sekin, että taiteilijat, jotka kyhjöttävät ateljeissaan osallistumatta koskaan itse sotiin, kuvaavat hevosia ja aivan väärin, ikään kuin hevoset juoksisivat kuin jänikset, molemmat etujalat yhtaikaa eteenpäin sojottamassa. Suomessakin hevosen jalkojen oikeasta asennosta käytiin vuosikymmeniä sitten kovaa kiistaa Mannerheimin patsaan tiimoilta, mikä kertoo, että hevosten jalkojen asento on aikamoinen pulma, ainakin, jos halutaan kuvata ne liikkeessä. Kenekään en ole kuullut arvostelevan Pietari Suuren nykyisessä Pietarissa olevan ratsastajapatsaan anatomaiaa. Siinähän hevonen on noussut takajaloilleen ja patsas on voimallisen liikkeen kuvausta. Ehkä miniatyristien ongelma olikin se, että he eivät tarkkailleet hevosta sen oikeassa elinympäristössä! 

Hevosellakin on tarina kuvien vaikutuksesta. Shaahi, joka ei koskaan ollut nähnyt oikeaa hevosta, kauhistui havaittuaan ettei oikea hevonen muistuttanutkaan niitä seesteisiä kuvia, joita oli vuosikymmenet ihaillut ja määräsi valtakuntansa kaikki hevoset surmattaviksi. Taas kuvan ja todellisuuden välinen ristiriita. 
 
 

Hautajaisten valmistelu

Hayriye herättää talonväen kiljumalla sen merkiksi että Eno on kuollut. Sevket huomauttaa kylmästi, ettei ukki aamulla kuollut vaan yöllä. 

Kuolinviesti on vietävä ylieunukille.Kara lähtee hoitamaan asiaa. Monien välivaiheiden jälkeen se onnistuu. Huumautuneena mahtavan henkilön läsnäolosta Kara antaa ylieunukin arvovallan vaikuttaa mieleensä ja tunteisiinsa ja kertoo itkien ylieunukille kaiken tapahtuneen. Aikoiko ylieunukki välittää tarinan sulttaanille vai antaisiko hän Karan välittömästi kiduttajien käsiin? Ylieunukki määrää kaikki miniatyristit osallistumaan hautajaisiin ja alkaa sitten selvitellä tilaustyön, hämmennystä herättäneen kirjan kohtaloa. 

Kuvia piti olla kymmenen ja Kara ojentaa ylieunukille vain yhdeksän. Eno-vainajaa pidetään nyt miehenä, joka ei ollut tehnyt saamiensa kultarahojen vastineeksi sitä, mistä oli sovittu. Kuitenkin ylieunukki katsoo olevan parasta, ettei tässä vaiheessa kerrota ateljeen väelle Enon kuolinsyytä, ilmeisesti "tutkinnallisista syistä", koska Siro efendin ja Enon murhaaja saattaa olla sama henkilö. 

 

Palautetta 

Asko Korpela: Hevonen on tärkeä

Asko: 
20050517

Kirjoitat hevosesta kuin hevosmies ja asiantuntija. Viime viikolla itsekin ihastelin Pietari Suuren hevospatsasta. Siinähän ihme on se, että se todella koko iso möhkäle seisoo hevosen kahden hennonnäköisen takajalan varassa.

Tässä linkki erääseen hevostarinaan

http://hkkk.fi/~korpela/yhteisku/Suomi/Virolahti/Hameenkyla/Matkaleena-20010428.hhtm


 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pirjopäivi Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20050517 (20050515) o SP-osoite o AJK kotisivu o Pamuk