|
Murhaaja seurana
Taiteelleen omistautunut turhamainen murhaaja haluaa paistatella ylistyksen lämmössä ja Eno tekee parhaansa:" Tiedät olevasi suurin miniatyristi sitten Behzatin ja Mir Sayyid Alin".
Ja miten Eno arvelee sulttaanin ottavan vastaan tilaamansa kirjan, jonka vuoksi on niin paljon uhrattu: "Ensin hän tietenkin tarkistaa onko lehtikultaa käytetty asianmukaisesti, sitten hän katsoo omaa kuvaansa...". "Milloin meille suodaan se armo, jonka olemme ansainneet", kysyy murhaaja ja saa kolean vastauksen "Ei koskaan."
Eno palaa mieliaiheeseensa, venetsialaisten kuvaamistyyliin: He kuvaavat sen minkä näkevät, me taas sen mitä katsomme."
Sitten hän kuvaa ne monet vaaratekijät, jotka uhkaavat miniatyristien töitä, mutta tätä murhaaja ei halunnut kuulla, hän iskee Enoa mustepullolla päähän.
Ensimmäisessä luvussa kuvattiin Siro efendin kuolema ja hänen ajatuksiaan kuoleman jälkeen, nyt seuraamme Enon hyvästijättöä elämälle. Samaan aikaan kun hän odottelee perheenjäseniään kotiin hän kohtaa kuoleman enkeli Azrailin ja Saatanan. Vihdoin hän Azrailin kehotuksesta avaa suunsa ja näkee, miten hänen sielunsa, mehiläisen kokoinen, irtoaa ruumiista.
Enon murha salataan
Sekuren askareet hänen löydettyään isänsä murhattuna vaikuttavat ensi alkuun lähes mielipuoliselta. Hänelle on heti selvää, että murhaaja on joku miniatyristeistä. Isän kuolema on salattava, jotta Sekure voi järjestää asiat haluamallaan tavalla. Hayriye on myös saatava ymmärtämään, että murha on salattava, ainakin toistaiseksi. Sekure ja Hayriye siivoavat murhan jäljet, pukevat vainajan puhtaisiin vaatteisiin ja asettavat hänet vuoteeseen ikäänkuin nukkumaan.
Hayriye pyytää päästä nukkumaan samaan huoneeseen Sekuren ja poikien kanssa, mutta ihmeteltävää mielenmalttia osoittaen Sekure epää pyynnön etteivät pojat alkaisi epäillä mitään.
Jälleen kerran hämmästyttää Sekuren laskelmoiva ja harkitseva luonne, ei hän ajatellut, mitä hänelle oli tapahtunut vaan mitä kaikkea olisi vielä edessäpäin.
|
o AJK kotisivu
o Pamuk