Pekka Pihlanto
20 Silmukka kiristyy Oliivin kaulaan?

• Transvestiitti kertoo
• Ilmiselvä murhamiehen koti
• Perhonen ja Kara Haikaran kämpillä
• Palautetta
• Lähetä palautetta!

Transvestiitti kertoo

Tapaamme nyt tutussa kahvilassa kertomuksia esittäneen meddah efendin, vaikka luvun nimenä onkin: "Minä olen nainen". Meddah puhui seinille ripustettujen kuvien kuten koiran, puun ja dervissien nimissä. Kaverilla on ollut halu pukeutua naisten vaatteisiin jo lapsesta pitäen ja hänellä tuntuu olevan myös homoseksuaalisia taipumuksia. Hän selittää ne vallitsevalla kulttuurilla, jossa naiset ovat tarkoin vartioituja. Miniatyristit viljelivät samaa taipumusta, kuten olemme jo monesti havainneet. Teoksesta saa sen kuvan, että monet miniatyristien oppipojista olivat kauniita nuorukaisia. Alalla alkuun pääsyyn ja etenemiseen vaikutti siis sananmukaisesti "pärstäkerroin". - Kun uskonkiihkoilevat erzurumilaiset hyökkäävät kahvilaan, naiseksi pukeutunut tarinankertoja menettää henkensä. Surkea tarina.

Ilmiselvä murhamiehen koti

Kahvilan tuhoa päästään näkemään miniatyristi Perhosen silmin. Ruumiita on useita. Janitsaarit ajavat tuholaisia takaa yön pimeydessä. Kara pakottaa tikarilla uhaten Perhosen viemään hänet tämän kotiin kuvia penkomaan, tarkoituksena löytää Enon kirjan viimeinen kuva, jonka murhaaja oli vienyt. Perhonen vakuuttaa syyttömyyttään. Hän myös kertoo käyneensä kahvilassa samaistuakseen muihin miniatyristeihin: hän pelkäsi, että ammattiveljet myrkyttäisivät hänet, jos luulisivat häntä erzurumilaisten kannattajaksi. Kahvilassa pilkattiin näitä, joten siellä käynti puhdisti Perhosen moisista epäilyistä. Asetelma Karan ja Perhosen välillä vaihtuu kun Perhonen noutaa toisesta huoneesta terävän sapelin ja asettaa sen yllättäen Karan kurkulle sekä painaa tämän alleen. Perhonen vertaa heidän yhteen kietoutuneita vartaloitaan vanhojen mestareiden piirroksiin, jotka koskevat rakkautta, kuolemaa ja sotaa. Tiettyä perverssiyttä tässä asetelmassa ja nimenomaan Perhosen asenteessa on. Tässä hankalassa asennossa juttu kiertyy taa s taiteeseen ja erityisesti mestari Osmaniin. Perhonen pohdiskelee itsekseen, että Siron kuoleman takana on Haikaran ja Oliivin salaliitto. Hän ottaa lopulta sapelin Karan kurkulta ja ehdottaa, että he lähtisivät yhdessä Oliivin luo kuvaa etsimään - ja sen jälkeen Haikaran kotiin. Oliivin taloon murtaudutaan ja pengotaan jo ennestään sotkuiset paikat. "Ilmiselvä murhamiehen koti", sanoo Perhonen hetken mielijohteesta.

Perhonen ja Kara Haikaran kämpillä

Haikara kertoo Perhosen ja Karan tunkeutumisesta puolilta öin hänen taloonsa. Haikaran mukaan juuri Oliivi piirsi meddahille kauniin hevosen. Haikara oli ollut kahvilassa erzurumilaisten ylläkön aikana, samoin Oliivi. Haikaran teorian mukaan Oliivi tappoi Siron kahvilanpitäjän avustuksella - nämä kun kuuluivat samaan lahkoon. Siro oli kannellut kahvilassa saarnanneen hoca efendin kriittisistä puheista erzurumilaisille. Siron murhasta kiivastuneet erzurumilaiset olivat sitten tappaneet Enon, koska Siro oli kertonut heille myös Enon johdolla tekeillä olevasta synnillisestä kirjasta. Me tiedämme, että sama murhaaja tappoi sekä Siron että Enon. Pamuk johdattelee poissulkemismenetelmällä lukijan epäilemään Oliivia murhaajaksi. Pidättäydyn enää lausumasta arviotani murhaajasta - siinä määrin lukijaa jo on eksytetty. Haikara, joka on ollut henkilökohtaisesti taistelukentillä vaikutelmia hakemassa, pukeutuu demonstraatiomielessä haarniskaan. Miehet nahistelevat ja kinaavat taiteesta. Lopulta kolmikko lähtee hakemaan Oliivia piilopaikastaan, hylätystä luostarista. Sellaisessa paikassa taisi murhaajakin käväistä jo aikaisemmissa jaksoissa. Onko silmukka nyt lopulta kiristymässä murhaajan kaulaan?

Palautetta 

Lähetä palautetta!